Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Niin ainakin otaksui mullikka itse, ja kun hän näki suuren, mustan kannon edessään, joka nähtävästi tökötti siinä vain hänen kiusallaan, niin kyömisti hän niskansa ja hyökkäsi kaikkien kostotuumainsa painolla sen kimppuun. Se keikahti kumoon, multa pölähti korkealle ilmaan, ja juuret sinkoilivat kauas ympärille.
Tomu pölähti kattoon niinkuin paksu sawupatsas ja lahot puun pirstaleet lenteliwät ympäri aittaa. Lähellä hinkaloa seisowa tehtaanomistaja säikähti niin kowin tuota outoa rymäkkää, että hän lähti hyppyyn niinkuin noidan nuoli.
"Te ... naasikat!... Tuon verta! ... kahdelle mie helle!..." hörisi hän ja kaatua pölähti kiviselle rannalle. Ilta oli yöksi muuttumaisillaan, kun vihdoin viimein merimiehet tuvassa heräsivät. He hypähtivät kiiruusti vuoteelta, kun näkivät, että aurinko jo oli laskeunut ja että jo oli jotenkin pimeä. "Nyt perhana meidät korjaa!" huusi toinen... "Olemme nukkuneet liika kauan.
Mullikka juoksi perästä, oma härkä tuli hätään, mullikka sysäsi hänet syrjään, toinen siitä kiivastui, he joutuivat polkemaan kellokasta, joka makasi savulla, astuivat savuun, josta poro pölähti ilmaan, karja pelästyi, alkoi ammua, ja talossa vielä valvottiin.
"Olkaa varovainen, herra Claudius!" varoitti lasisilmäinen herra, joka häntä seurasi, itse kantaen vasemmassa kädessään muutamia kummallisia esineitä. "Ensin ovat nämät tomuastiat sangen heikot, mutta ne kovettuvat pikaisesti ilmas..." Enempää ei hän ennättänyt. Astia särkyi samassa kuin se laskettiin kivelle. Tuhkaa pölähti ylös ja puoleksi palaneita ihmisluita vieriskeli kaikkialle.
Hän keikahti ylös makaavia herättääksensä, sillä aika oli nyt täpärällä. Mutta hän huomasi samassa tyhjäksi sen kohdan, mihin Billy eno oli pannut maata. Paha luulo pölähti hänen päähänsä ja kirous kerkesi hänen kielellensä. Joutuisaa juoksi hän sille paikalle, missä muulit sekä hänen hevoisensa olivat olleet ne olivat poissa. Lumi oli peittänyt niitten jäljetkin.
Ei ollut hänessäkään Jorman mielestä miestä parempain aikain alkajaksi. Mutta kahteenkymmeneen päästyään oli Panu kerran hirven ajossa. Hirven oli hän nähnyt järven poikki loikkivan ja paikalla jälkeen puhaltanut. Nopeajalkainen oli hirvi, teki pitkiä taipalia, juoksi suuria mutkia, välistä näyttihe, mutta katosi taas niin, että lumi vain kuin savuna pölähti.
Kahdeksan päivää tämän ikävän illan jälkeen pölähti keskipäivän aikaan ilmoille paksu tomupilvi valtamaantiellä olevan ahteen ylimmältä jyrkänteeltä noin neljännespenikulman päässä Guhilholman suuresta sukukartanosta Västmanlandissa.
Vähän hämmästyivät aikaihmisetkin, kun semmoinen verimöhkäle pölähti tupaan. "Kuka sinä olet? ja missä sinä olet tuommoiseksi tullut?" ... kysyi isäntä Simolta. Vaan Simo ei kyennyt muuta sanomaan kuin: "voi! ... voi! voi! viskaalit tappavat minun, voi! ... voi! voi!" ... ja sitte vaipui pitkälleen penkille ja pyörtyi siihen. Torpan väki kyllä arvasi Simon sanoista, missä löylyssä hän oli ollut.
Ja Lieksalan talo oli hänelle alituisena silmätikkuna, sen sijalla kun olisi ollut niin pulska paikka hovin rakennukselle. Siitä on nyt ummelleen seitsemän vuotta, kun eräänä heinäkuun päivänä majuri Affleck tulla pölähti Lieksalaan. Hän määräsi ainoan kotona olevan täysi-ikäisen pojan, Samulin, sotaväkeen.
Päivän Sana
Muut Etsivät