United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän ei tahtonut nähdä räikeässä päivänvalossa näitä seiniä eikä tuota vuodetta, joka oli ollut hänen aviollisen häpeänsä ja itse-alennuksensa todistajana. Hänen tavaransa olivat kootut parissa silmänräpäyksessä. Hän astui toiseen huoneesen. Kaikki todisti täällä lähdön äkkipikaisuutta. Seidin vuode oli pengottu, peitto otettu, vaatteita viskelty huiskin haiskin.

Niinkuin olisi vapauduttu pahasta painajaisesta ja niinkuin Heikkilän talo, joka kahden vuosikymmenen ajan oli ollut salaperäisiin ukkospilviin kiedottuna, taas olisi seisonut kirkkaassa päivänvalossa. Kun Heikkilän lehmät sinä kevännä laskettiin laitumelle, asteli Väliportin Matti eli »Vanha-Matti», niinkuin häntä nyt sanottiin eväskontti olalla niiden jälessä.

Ja ennenkuin Henrik oli ehtinyt tiedustella tarkemmin, pujahti takasin sisälle. Samassa alkoi tuskanhuuto uudestaan. Henrik otti tulitikkulaatikon sekä ämpärin ja hyökkäsi ulos. Hänen mielessään hämärästi väikkyi päivänvalossa nähty kaivon kansi. Ja sateesta huolimatta hänen onnistuikin useampien tulitikkujen avulla löytää se, kiivetä esteiden yli ja päästä sen ääreen.

Ja jos yrittäisin esittää tätä kaupunkia päivänvalossa, ei siitä tulisi mitään se minun täytyy jättää Turnerin toimeksi. Minä tahdon täältä pois luostarisaarelle minusta täytyy tulla niin tyyni ja terve kuin sekin. Siellä minua odottaa runo sanojenko vai värien asussa, yhdentekevä. Siellä on jotakin odotettavana. Minulle on viitannut muuan lapsi. Sieluni on minua kutsunut sinne!

Kaikki alhaiset, huonot taipumukset, jotka tähän saakka olivat rehevästi rehottaneet ja työntäneet hyvät puolet kokonaan varjoon, kuivuivat nyt kuten kellarissa kasvaneet sienet päivänvalossa, ja ihmisluonteen jalot ominaisuudet puhkesivat sellaiseen kukoistukseen, että entiset pilkkaajat alkoivat pitää ylistyspuheita, ja ihmiskunta joutui ensi kerran eläissään kiusaukseen rakastaa itseään.

Jumala siunatkoon sinua, poikaseni; ja älä kovin hätäile ajatellessani eroa meidän komppaniastamme; sillä pian meille taidetaan tarjota kunnon kahakoita kirkkaassa päivänvalossa eikä pimeissä väijytyspaikoissa

"Ne, jotka näyttävät kirjoilta päivänvalossa", vastasi hän minulle, "ovat myöskin kirjoja ihmisten silmissä; me kutsumme niitä makulatuuriksi. Ne eivät koskaan enään herää. Ne ovat kokonaan täynnä kuivaa tuhkaa, eikä niissä ole yhtään sijaa valon säteelle. Arvotonta makulatuuria! Oh, makulatuuriksi joutuu niin moni meistä, moni hyvin aikaisin, jopa parinkin joulun perästä.

Näen koivujen oksilla pieniä lehden alkuja, ja tämä on kaikki mun omaani, voin taaskin vapaasti käyskennellä tuolla ulkona, luonnon ihanuudessa ja armaan Jumalan lämpimässä päivänvalossa; käsitätkö, mille tämä minusta tuntuu?" Hänen silmänsä hehkuivat, ja ehdottomasti oli hän tulvailevissa tunteissaan tarttunut Katrin käteen, mutta tämä hämmästyi.

"Miksi kantaa Lilameha, nuori neito, suortuvillaan seppeltä, miksi ruusut nuoren päätä koristavat? Usein kuihtuu surusta nuoren sydän, ennenkuin seppel suortuvilla on kuihtua ehtinyt, usein itkee morsian, ennenkuin ruusu hänen hiuksillaan on lakastunut. Kanna nöyrästi seppeltäsi, Lilameha, elä kanna sitä niin ylpeästi päivänvalossa, että aurinko sen polttaa!"

Kolmannessa värssyssä lausuu laulaja pyhästi päättäneensä tahtovansa ottaa vastaan armon ja hyljätä synnin. Neljäs värssy osoittaa, kuinka entinen syntinen nyt on jumalallisen pyhyyden päivänvalossa. Aatteen kulku on yhtä yksinkertainen kuin kauniskin.