Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Se oli vaan meistä hyvin hupaista kuulla, kun kapteenimme Bremer jutteli meille: "kyllä me huomenna pääsemme lihavampaan seutuun, kun ensin ajamme turkkilaiset sieltä pois", ja arveli ettei se taida olla muuta kuin "suurustyö". Me kuvailimme itsellemme, mitenkä se oikein huomenna tulisi käymään. Joko voitto tahi kuolo kunnian kentällä! Ja oudot tunteet valtasivat sydämemme.
»Kunhan vain terveinä ja onnellisesti pääsemme matkamme perille», sanoi Durward, »niin tottahan toki saamme anteeksi, vaikka poikkeammekin hiukan määrätystä matkaohjeesta.» »Niin kyllä», vastasi mustalainen, »jos nimittäin olette varma siitä, että kuninkaalla oli myös mielessään sama aie matkan suhteen kuin kielellään teille puhuessaan.» »Mikä muu aie olisi hänellä sitten voinut olla mielessään?
"Vaan kuitenkin", minä sanoin, "rauha tulee ennen kärsivällisyyttä, rauha Jumalan kanssa, kun uskomme Häneen, joka uhrattiin meidän synteimme tähden. Nämät armolahjat eivät mitkään johdata meitä ylös Jumalan luo. Me pääsemme Hänen luoksensa ensiksi, ja Hänen läsnä-ollessaan me opimme kaikki muut."
Vereni hyytyi, mutta sain kuitenkin sanotuksi: "No pysähtykää sitten, että pääsemme pois." "Se on aivan mahdotonta", vastasi hän, "sillä tässä on pitkin aikaa ylösmäkeä." Kuiskasin Gina Krogille, joka istui vähän matkan päässä minusta, että olimme väärällä tolalla ja että heti piti astua alas ja samassa olinkin jo kadulla.
He olivat niin ihastuneet toisiinsa, että valkoinen kalalokki, joka näki heidän alinomaa leikkivän rannalla, sanoi naapurilleen suurelle merikotkalle: "Tellervosta ja Aallottaresta varmaankin tulee pari, ja silloin mekin pääsemme komeilun häihin." "Niin," sanoi kotka, "sehän kyllä käy päinsä, jos häät pidetään metsän kuninkaan Tapion linnassa.
»Siinä sinä olet oikeassa», sanoi Witt. »Se olisi kyllä parasta.» »Ja jos se tuleekin vähän maksamaan meille, niin samantekevä», sanoi Swart. »No, hyvästi sitten, herra Henrikki! Kiirehdi nyt, naapuri, jotta pääsemme lähtemään!» He menivät ja pian istuivat he postivaunussa.
Kyllä Glasgowin puritanilaiset kankurit varustavat heidät runsaasti veralla, niin pian kuin täältä pääsemme alas alangoille.
Moralisen maatieteen kirjoittaja, John Bunyan, jota meidän tulee kiittää monesta terveellisestä ja hyvästä opetuksesta, sanoi, että on varsin vaikeata astua alas tähän laaksoon, sillä siinä usein kompastuu ja kaatuu; mutta jos onnellisesti pääsemme laaksoon, tapaamme siellä edullisemman maanlaadun ja ilmanalan kuin muualla.
LIND. Olkoon menneeksi! RUOTSILA. Annetaan lampi värteerata! LIND. Se on oikein! RUOTSILA. Ja minä saan puolen hinnasta! LIND. Sen saatte kernaasti! RUOTSILA. Lyödäänkö kättä? LIND. Lyödään! Saakeli, kuinka tääll' on kylmä! RUOTSILA. No, kyllä siitä pääsemme. Panemme paperit uuniin, eihän niitä enää tarvita! LIND. Se oli sukkela keino!
»Kyllä me nyt pääsemme», sanoo Keskitalo harvaan ja nyökäyttää päätään. »Siitä me saamme Uutelaa kiittää», lisää vanha emäntä pyyhkien kyyneleitä silmistään. Mutta Keskitalo nousee ja tulee kamarin ovelle. Hän katsoo kauan laudalla lepäävää Uutelaa nyökäyttää sitten päätään: »Kyllä sinä, Uutela, kaikki hyvin teit. Nyt minäkin vasta Jumalan tunnen ettei se ole raamatunlauseissa, vaan elämässä.»
Päivän Sana
Muut Etsivät