Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Viestilän Sanna, kyllä minä muistan, vaan eikö se naitu Ouluun? Ouluun Sanna ensin naitiin, mutta mies meni melkein kohta häviöön Oulussa tuli kuitenkin vahingosta viisaaksi ja muutti vaimoineen Turkuun, jossa hän sittemmin tuli upporikkaaksi. Ja mies on kuollut, niinkö? Kuollut, niin, koska Sanna leski on.

Pari naapuria läksi samalla viemään tervaansa kaupunkiin, joten nuori Matti Makkonen sai heidät matkatoverikseen. Parin päivän päästä saapuivat matkamiehet Ouluun. Oli pimeä ja myöhäinen syysilta. Matkatoverit hajaantuivat kukin majataloonsa. Matti raukka jäi yksin kadulle. Kaupungin hälinä huumasi hänet niin, ettei hän muistanutkaan majatalon nimeä, johon hänen piti mennä.

Samat sanat olen minä lukenut kumminkin viisisataa kertaa eläissäni, sillä tämän kirkon kankahilla minä lapsena temmertelin, vaikka sitten olen joutunut asumaan kappaleen lähemmäs Pohjantähteä. Syö, poika, sillä tästä on vielä pari peninkulmaa Ouluun. Olikin oikein hyvä ruokahalu minulla, sillä en ollut syönyt kuin aamulla. Aukasin siis pussini, istuin nurmelle ja söin.

Niin pian kuin mahdollista haluttiin päästä Ouluun, kun oli oltu jo niin pitkään taipaleella. Päätettiin kulkea yhtämittaa yötä pitkin Pyhäkosken niskaan. Ahmasen ja Utasen koskethan siinä oli välillä, pitkät ne eivät olleet, mutta äkeät kuitenkin koskikseen. No, niistä ei estettä, sillä oli joukossa miehiä, jotka osasivat ne laskea etukynnessä ja toiset saattoivat sitten jälestä laskea.

Kirje on päivätty Inarissa, se ei ole viipynyt matkalla kuin kuukauden, se on tullut poromiesten mukana Ouluun. Robert ei puhu mitään itsestään, sanoo vain, että hän on ollut oloihin nähden hyvissä voimissa. Sitä enemmän puhuu hän matkoistaan, kertoo seikkailuistaan, mutta ennen kaikkea työnsä tuloksista.

Ouluun ei lähtenyt, ei kahden kaulansa edestä. Sinne meni isäntä kasakoitten kanssa. Sillä aikaa Pekka hakkasi kaskea tervasmurron pohjalle Korpilammen päivän-kaltevalla rinteellä. Ei ikinä ollut Pekka tuntenut sen hauskempaa työtä kuin sen kasken hakkuu. Mitä laveammaksi kaskiaukea tuli, sitä miellyttävämmältä se näytti ja sitä enemmän tuli intoa aukasemaan.

Minä kävin erään Vappula nimisen talon kaivosta raikasta vettä juomassa ja jatkoin taas matkaani tuon pienen ja sievän kappeliseurakunnan halki Ouluun päin.

»Se niin Minä kuletin kaikki tervani Ouluun viime kesänä. Eikähän noita paljo ollutkaan.» »Mitenkäs sinulla nyt hauta joutuu?» »Se tänään tulee olleeksi viikon palossa, viime sunnuntai-iltana sytytettiin.» »Hyvähän se olikin ilma viime sunnuntaina, tyyni sää.» »Oli, näin oli tälleen kuin tänäänkin. Ja hyviä säitä nyt on ollut koko viikon.» »Kauniita säitä kerrassaan, lämpimiä ja tyyniä.

Mannstein ja Tsherkasnikoff karkasivat ratsuväen kanssa heidän kimppuunsa ja löivät ja hajoittivat koko vartijajoukon, jonka tehtyään he samaa vauhtia riensivät aina Liminkaan ja Ouluun asti ahdistellen pakolaisia takaapäin. Mitä sitten tapahtui, sen voi paremmin ajatella kuin sanoa.

Olikin minulla se aikomus, mutta muistaakseni eivät matkani enää soveltuneet ... minä matkustin Kajaaniin ja sieltä tervavenheessä Ouluun. Se kai oli hyvin hauska matka? Ettekö ole sieltä kautta koskaan kulkenut? En ole. Se matka teidän kerran pitäisi tehdä ... en ole missään maailmassa tavannut niin omituista luontoa...

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät