Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. lokakuuta 2025


Ja pastorin Sandra, joka tiesi sisarensa Floran tunteet, vaan joka oli ajatellut nimismiehen äiditöntä lapsiraukkaa ja kypsyneen ikänsä vuoksi ja kokemuksensa takia lastenopettajana oli katsonut itsensä ainoaksi mahdolliseksi, hän piti suorastaan hävyttömänä, että tulee yksi Esteri Kalm, hänen entinen oppilaansa, joka parahiksi on saanut pitkät hameet, ollut yhden vuoden kaupungissa ja siellä ehkä... Hän päätti kirjoittaa pastuurska Levonille ja tiedustella...

Hän tarkastelee saumoja, nostelee kokasta ja perästä. "Sopii kiittää Villen oppilaansa työtä, niin kiittää itseäänkin samalla," minä sanon. "Se on Villen paras kiitos, kun ei moiti," nauraa Johanna. "Ei ole hullumpi ensi tekeleeksi." "Tekeleeksi! Se pitää sitten jo olla maailman mainio, joka ei ole Villestä hullummaksi."

Silloin olivat nämä hänen ensimmäiset pienet oppilaansa luultavasti jo muissa kouluissa eikä hän enään heitä tulisi opettamaan Tuomarilan tuvassa. Vaan jossakin suuressa, valoisassa koulusalissa tahtoi hän nuorisolle puhua, opettaa heitä rakastamaan kaikkea mikä oli hyvää ja jaloa, kaikkea, mitä hän nyt itse aikoi lähteä oppimaan.

Hymyillen vastasi hänelle Sokrates: "Toivoisitko ehkä minun kärsiväni kuoleman syyllisenä?" Viimeisenä päivänä ennen hänen kuolematansa olivat melkein kaikki hänen oppilaansa kokoontuneet hänen luoksensa. Myrkkypikari annettiin hänelle: hän joi sen tyhjäksi siinä uskossa että kuolema oli parantumisen alku.

Ja nyt pani hän oppilaansa suinpäin polvillensa ja antoi hänelle leveällä kämmenellään aika lamahuksen. Pikku paroni, joka ei vielä koskaan ennen tarvinnut kokea tuollaista väkivaikutusta, huusi täyttä kurkkua. "Jos ulvot, niin saat enemmän", lohdutti opettaja; "mutta annappas minun nyt kuulla, miten sinä osaat Ruotsin historiaa. Kuka oli ensimmäinen kuningas Ruotsissa?"

Kaikkea tätä sopii päättää siitä, mitä häneltä on jälkimaailmalle säilynyt. Itse kirjoittamiansa ei hän ole, niinkuin jo on sanottu, jättänyt, vaan mitä häneltä on kirjallista perua tallella, se on hänen oppilaansa ARRIANOKSEN kokoamia muistiinpanoja.

Vaan niistä kertoileminen ehkä väsyttäisi lukijata. Huolimatta veitikkamaisuudestaan oli Anni helläsydämmisin neitonen maan päällä. Usein sattui niin, että koko talon herrasväki meni illanpuhteella järven yli huvitteleimaan. Maisteri tietysti oli mukana oppilaansa kanssa.

Hänen uskollinen oppilaansa ja ystävänsä Krito ehdotti hänelle aivan kainosti että hän pakeneisi Thessaliaan, jota tarkoitusta varten hän oli voittanut puolelleen hänen vartijansa muutamalla rahasummalla. Sokrates peräytti tämän ehdoituksen, pitäen sitä halpana. Silloin huusi Apollodoros kovassa tuskassaan: "Oi, se on kauheata että sinun täytyy kuolla syyttömänä!"

Mutta he eivät olleet niin pintapuolisia, että olisivat ahdistaneet pikku oppilaansa yksistään uskonnollisiin kirjoihin ja niin ikävystyttäneet hänen lukuhalunsa, ei, vaan he hankkivat hänelle lapsitajuista, hyödyllistä muutakin lukemista, jonkatähden ei lapsi ikävystynyt enempää toiseen kuin toiseenkaan; tuolla tavalla edistyi Iikka hämmästyttävästi opissa ja ymmärryksessä.

Morkaten talon huonosti kasvatettua palvelus-väkeä, pani Kalle akkunan kiinni ja meni vieläkin levolle. Tunnin nukuttuaan nousi hän taas, puki yllensä ja lähti kammaristaan, mennäksensä esittämään itsensä vapaaherralliselle perheelle sekä tullaksensa tutuksi tulevan oppilaansa kanssa.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät