Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. syyskuuta 2025
Oli nimittäin keskustelu-ilta lopulla opiston lukukautta. Varsinainen keskustelu-aine oli loppunut tavallista aikaisemmin, minkä vuoksi joku oppilas esitti keskusteltavaksi suomalaisen sananlaskun: ei niin pahaa, josta ei jotain hyvää. Aine oli jokaisen mielestä niin yksinkertainen, että useimmat osasivat siihen jotain sanoa.
Illan tultua tulimme takasin siirtolaan johon opiston yhdessä valitsema toimikunta oli valmistanut yhteisen illanvieton. Se ilta oli puheineen, lauluineen, näytelmineen ja kuvaelmineen niin mieltäkiinnittävä, etten sitä sanoin voi kuvata. Myöhään yöllä, kun erosimme, tunsimme niin omituista tyyntä ja rauhaa rinnoissamme, etten ainakaan minä ole konsanaan moista tuntenut.
Pian kääntyi Ester pienimmissäkin asioissa pehtorilta neuvoa kysymään, sillä hän luotti tähän mieheen. Ensio Rikberg, Valkaman kartanon uusi pehtori, oli kotoisin Pohjanmaalta. Hän oli nuorena päässyt oppikouluun, mutta erotettu neljänneltä luokalta, eikä saanut muuallakaan oppikoulua jatkaa. Hän tahtoi maanviljelijäksi, kävi opiston ja oli nyt pehtorina Valkamassa.
Seuraavana kesänä hän olisi vapaa ja isäntänä omassa talossaan tämä iloinen ajatus virkisti häntä, joten hän vastustamatta mukaantui opiston ankariin ohjesääntöihin ja ahkerasti otti osaa rasittaviin tehtäviin, vaikka hän kotona oli tottunut sangen suuriin mukavuuksiin ja nauttinut hellintä huolenpitoa äitinsä puolelta, jonka silmäteränä hänen nuorin rakastettavin poikansa oli.
Koulun sisäiset asiat pääsivätkin kohta Hinkin lähdettyä sille tolalle, jota opettajat olivat tarkottaneet perustaessaan tämän opiston pääkaupunkiin vastaisen suomalaisen kulttuurin kulmakiveksi, kasvattaakseen oman suomalaisen sivistyssäädyn. Oppilaat alkoivat uskoa opettajiansa. Ahkeruus, tarkkaavaisuus ja sääty tuli arvon mittapuuksi. Kaikki muuttui.
Charlotte Schröder antautui tähän työhön koko sydämensä lämmöllä. Hän tuli puolisonsa opiston keskustaksi ja hyväksi hengeksi, sen sydämeksi ja järjestäväksi kädeksi. Ja kumma kyllä niin hänen voimansa eivät kesken uupuneet, hänen heikko terveytensä ei pettänyt. Näytti päinvastoin siltä, kuin ne olisivat kasvaneet ja voimistuneet velvollisuuksien lisääntyessä.
Kylvettyämme ja kahvit juotuamme menimme juhlasaliin, jossa pidettiin luvun lasku- ja kirjoitusharjoituksia. Enemmän kehittyneet lähtivät opistolle luentoja kuulemaan. Opistoa näette siirtolan puolesta avustettiin rahalla ja luonnon antimilla, jonka vuoksi siirtolan asukkaat saivat käydä opiston luennoilla. Seitsemäs luku. Niin meni ensimäinen työpäivä iltaan.
Ylistys-lauseella läpikävi hän opiston ja oleskeli myöhemmin Tanskan ja Krakovan hovissa, kävi Ruomissa ja sai keisarilta Pragissa "keisarillisen runoniekan" nimen muutamasta tekemästänsä latinankielisestä runosta.
Nyt minä olen täällä Sinivirran kansanopistolla ja alan päästä jo perehtymään, vaikka alussa oli kaikki outoa, niin että opiston avausjuhlallisuudetkin menivät minun kohdaltani melkein hukkaan. Tänne oli kokoontunut hyvin paljon herrasväkeä, ja vaikka ne olivat hyvin ystävällisiä ja tulivat aina puhuttelemaan meitä oppilaiksi aikovia, niin yhtä kaikki minua vähän iletti siinä seistä tököttäessä.
Kun ensi kertaa astuin Shawmut Opiston isoon saliin, jossa minun tuli pitää luentoni, huomasin lähellä salin ovea noin 40 vuoden ikäisen herran. Hän oli liian vanha, jotta olisin voinut häntä pitää ylioppilaana, ja kun en ollut häntä nähnyt, kun tri Leete minulle esitteli laitoksen professorit, olin jonkun verran utelias tietämään, mistä syystä hän läsnäolollaan kunnioitti ensimäistä luentoani.
Päivän Sana
Muut Etsivät