Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Minä tietysti kohotin lakkiani ja siinä meidät esitettiin aitauksen yli ilman muita mutkia. Onkos mammalla kahvi valmiina? kysyi herra ja kun tytöt olivat yhteen ääneen vastanneet olevan, niin katosivat he syreenipensaikkoon ja me käännyimme samassa nurkan ympäri pihaan.
"Sä mitä tulet luolahani, poikanen?" Hän kysyi lempeästi. A. Sumarokov. Kenraalin luota läksin kiireesti kortteeriini. Saveljitsh tervehti minua tavallisella murinallaan. "On sinulla vaan halua mennä juopuneitten rosvojen kimppuun! Onkos tuo nyt herrasmiehelle sopivaa? Sattuu paha hetki olet mennyt mies.
Nyt vielä lapsemme tulevaisuuden särkisit! Ole vaan hankkimatta puita kyllä minä itsekin niistä huolen pidän, onkos näet ensikerta! ELVIRA (hänen jälkeensä).
"Olenhan minä joskus lukenutkin", sanoi kapteeni ja hänen suunsa vetäysi nauruun. "Onkos sinulla virsikirjaa?" "On kait se joskus ollut, mutta missä nyt lienee", sanoi kapteeni punastellen ja häveten. "Se on hyvin pahasti tehty, setä, kun olet pannut kirjasi hukkaan. Et usko kuinka kauniita asioita siinä on.
KONRAD. Hm ... hm ... tuolla tynnörinala rastaanrinnettä ... hm ... tuolla Kefaluksen häntä ... ja tuollahan sen suuren Mogulin linna ... hm ... tuolla Naantaalin jauhomylly ja Lunkkentuksen karvasaapas, hm... Ja tuolla, tuollahan on teidän pilvistönne kuin valkea hanhilauma. FOKAS. Onkos? KONRAD. Ottakaat ja katsokaat tuosta nyrkkini läpitse. FOKAS. Näen vaan paljaan kirkkaan taivaan.
"Minulla on sielun lääkettä sekä sinulle että minulle," vastasi Olli juhlallisesti ja tunki lähemmäksi. "Onkos sinulla sitä, hä?" huusi mies nauraen. "Niin, kyllähän se on tarpeen, tule tänne lippaasi kanssa!" "Anna minun pitää mikä omani on," sanoi Olli ja työnsi miehuullisesti miehen luotansa.
Mutta hiljenin sitten. Risti on minulle pantu, aattelin; kuolemaan pitää valmistua minun ja tänään kuin koiran ajoivat ulos! Ja kuka? Wolodka! Entäs tyttäret? kysytte te. Onkos heillä sitten mitään omaa tahtoa. Wolodkan orjia he ovat eivätkä muuta mitään."
Sinä täällä! HEISKANEN. Mikä riemu, mikä ääretön riemu! Istumaan käyös. Keitäs nämät? EERIKKI. Vai Aatu! No paljo olet sinäkin muuttunut. Vuosia onkin vierinyt, kun viimein tavattiin. HEISKANEN. Onkos siitä pitkä aika kun viimein kävit Suomessa? EERIKKI. Noin kymmenen vuotta, mutta silloin en tavannut Aatua. HEISKANEN. Ja tämä toinen tässä on Aholan nuori isäntä. EERIKKI. Vai niin.
"Kas kuinka uusi frakkisi istuu hyvin! Missäs teetit sen?" "Blomqvist'illa." "Kuules, veikkonen," kuiskaa nuori kollega toiselle, "onkos sinulla lainata vähän rahaa minulle?" "Ei, veikkonen, ole," kuiskaa toinen vielä hiljemmin, "ei minulla ole kuin pari markkaa." "Onko sinulla vis-
Päivän Sana
Muut Etsivät