Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Hänen omansa minä olen, hänen omanansa minä pysyn, meitä eivät mitkään maailman voimat taida eroittaa. Kentiesi en enään milloinkaan saa häntä nähdä, sitä en tiedä; mutta hänen omanansa minä olen elämässä ja kuolemassa, lähellä taikka kaukana, ilossa ja murheessa." "Margareetta, sinä et enään tiedä mitä puhut, mene lepäämään, että järkesi selvenisi."
Sveitsiläisten lähettiläitä oli saapunut sinne jouduttamaan heidän hyväin ystäväinsä, Elsass'in liittokunnan, apujoukkoa. Ja, mainitkaamme se oitis, meidän uljas Elsass'imme suorittikin tärkeän tehtävän tässä taistelussa. Sveitsillä ei ole oikeus pitää kaikkea kunnia omanansa.
Siitä sai joka mies ottaa itseensä, sekä naidut, että naimattomat. Herran pyhä sana on ihan samaa kuin musiiki. Sata sataa sitä kuulee, ja kaikki siitä lausuu eikä kukaan toinen toistansa todeksi, vaan jokainen saa sen pitää tykkänään omanansa".
Muutoin oli Lotan siweellinen kuwa aina hänen sydämessään, ja tämä kuwa sekä se toiwo, että hän saisi hänet wihdoin omanansa syliinsä sulkea, wirkisti ja kiihotti häntä kaiken woimansa perästä ponnistelemaan, saawuttaaksensa päämaalinsa, ja tämän tunnon ja toiwon walossa jaksoi hän niin paljon. Juuri tässä samassa kohtasi Anttia arwaamaton wastoinkäyminen.
Kaikki tämä ei tosin ollut mitään määrättyjä sanoja, vaan katsahduksia, hymyilyjä, viittauksia, vaikenemisia. Mutta Missi kuitenkin piti häntä omanansa, ja jääminen häntä vaille olisi ollut hänelle hyvin vaikeata. »Hävettää ja inhoittaa, inhoittaa ja hävettää», ajatteli Nehljudof palatessaan jalkasin kotiin tuttuja katuja myöten.
Sen kaksoismerkityksest' iloitsen: niin voi hän tunteensa sua kohtaan peittää. Oon tyytyväinen, että minustakin tään nimen sointu häntä muistuttaa. Ei siitä lemmestä nyt puhe ole, mi kokis yksinomaan vallita ja omanansa pitää ystävätä ja kademielin muilta vartioida. Kun ajattelee mielin autuain sun ylevyyttäs hän, myös iloitkoon mun keveemmästä olennostani.
On vieraskin meill' omainen, Kun Suomeamme palvellen Hän yhtyy henkehemme; Ja toivojamme aikanaan Ken valmis onpi valvomaan Hän on kuin omaisemme. Ei Suomen mies hän syntyään, Mut meitä oppi lempimään Ja johti rientojamme; Siks ylistää ja rakastaa Ain' omanansa Suomenmaa Nyt Pietar-Braheamme. JOULUKUUN 10 P
Niin, innostusta mun tosiaan Sopii verrata syömäsimpsukkaan, Mi ruoka, jos sitä et tuorna syö, Myös inhottavasti vastaan lyö. Ei intoa, kuni silakkaa, suotta Voi suolassa pitää monta vuotta. Itsetunto. Kukin tok' on ihminen! Jos hän tarkastaapi: Ett' ei luonto häntä myös Loukkaa, nähdä saapi. Riemut, tuskat monetkin Häll on omanansa: Mitäs muuta siis kuin ain' Olla oivillansa. Arvoitus.
Tämä oli heidän molemminpuolinen rakkaudentunnustuksensa. D'Artagnan loisti ilosta ja ylpeydestä. Tuo salaisuus, joka nyt oli hänen omanansa, tuo vaimo, jota hän rakasti, luottamus ja rakkaus, nuo kaikki tekivät hänestä jättiläisen. Minä lähden, sanoi hän, ja minä lähden paikalla. Kuinka! te lähdette! huudahti rouva Bonacieux; entäs rykmenttinne, kapteeninne!
Ja sitä paitse, Kleani, sydänkäpyseni, me olemme löytäneet erään, joka pitää teidän asiaanne omanansa ja joka on suuri ja mahtava; mutta mihin riittävät kolme päivää! Eihän voi olla mahdollista, että näkisi teidät pois ajettuina ilettävässä laivassa vietävän kurjan roistoväen kanssa etelään työhön, joka ensin kuolettaa sielun ja sitten ruumiin!
Päivän Sana
Muut Etsivät