Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Ei täällä ole yhteiskunta eikä isänmaa eikä suomalaisuus eikä ... eikä mikään meitä häiritsemässä.» »Eikä miesystävät, olitte vähällä sanoa», lisäsi Lagander. »En toki aikonut olla niin tyhmä.» »Te siis olette mustasukkainen yhteiskunnalle ja isänmaalle», sanoi Nymark. »Mitä John siitä arvelee?» »Minä kuuntelen hämmästyneenä.» »Hän tietysti ei välitä siitä, vaikka olisinkin mustasukkainen.»
Tiedättehän, että tulin kutsumattomana ensi kerran seuraan, jossa luulin teidät tapaavani. Tulin sinne ainoastaan teidän tähtenne. Tullessani sinne olin varmasti jo päättänyt teitä rakastaa minä jo rakastinkin teitä! olin varmasti päättänyt saada teidät omakseni, vaikka olisinkin huomannut teidät yhtä mustaksi ja rumaksi kuin Venetian maurilaisen.
Oi, kuinka te olette onnellinen, neiti Planchette, kun ei teidän tarvitse tulla alas kuistille, kuiskasi Agnes puoliääneen. Niin, sanokaas muuta, myönsi Planchette. Mutta minä olisinkin hävennyt silmät päästäni. Kas niin, lapseni, nyt alas, virkkoi rouva. Nythän ollaan naamioissa. Ja arkaellen, punastuen, sipsuttivat tyttöset pienin askelin rouvan perästä.
Eevi oli hetken ääneti, sitten lausui hän hitaasti ja miettivästi: »Kyllä sinä Elsa olet ihmeellinen. Nyt olet innostunut ja alussa puhuit niin tyynesti, kuin jos olisit kertonut eilisestä ilmanvaihdoksesta. Ja kuitenkin tiedän, ettet ole mikään jää-kalikka.» »Ja jos olisinkin, niin pitäisi ainakin sulaa sinun läheisyydessäsi», sanoi Elsa nauraen.
»Kyllä kiittämätön olisinkin, jollen tyytyisi! Tunnenpa itseni niin onnelliseksi tällä haavaa, etten suinkaan hentoisi apua anovalta mitään kieltää, jos vain suinkin hänen toivonsa voisin täyttää.» »Kumma, että tuommoinen miete juuri johtui mieleesi.» »Hm niinpä ne ajatukset lentävät. Mutta arvaappas, mikä nyt päähäni pisti?» »No mikä?» »Että lähtisimme katsomaan apilaniittyjä.
Muori, joka kirkosta palattuaan tavallisesti päivällistä syödessä tiesi perheellensä jutella paljon uutisia, oli nyt varsin vaiti, jonka vuoksi isäntäkin kummastellen lausui: »No, eikö nyt pitäjässä ole mitään tapahtunut, koskei sinulla, muoriseni, ole uutisia?» »Ikäänkuin olisinkin joku uutisten kerääjä. En minä niistä ikänä ole huolinut, vaikka joskus sattumalta jotain kuulee »
Vähitellen näin sinussa vaan tuon kurjan jokapäiväisen leivän edestä pyrkivän henkilön ja sinun hellyytesi alkoi käydä minulle ikäväksi... Silloin satuin purjehtimaan isäni kanssa tuolla ulkona lahdella ... varmaan muistat sen myrskyisen illan... Veneemme kaatui... Minä olin hukkua ja olisinkin ollut kuoleman oma ell'ei eräs nuori mies oman henkensä vaaralla olisi heittäytynyt aaltojen syliin minua pelastaaksensa... Hän oli nuori, hän oli kaunis ja...
Silloin hän vasta kysyi molemmilta: "Olitteko kiukussa, vai leikkiäkö se vain oli?" "En minä aluksi ainakaan ollut kiukussa", vastasi pitkä poika, "mutta nyt en enään takaa, vaikka vähän olisinkin nyreissäni". "Mutta minä en ollut aluksi, enkä ole lopuksikaan vihanen", vakuutti Olli. "Pyytäkää anteeksi molemmin puolin", sanoi vanha Matti vakavasti. "Mitä joutavia!" huusivat toiset.
Mielelläni olisinkin ollut mukana, jos se vain olisi ollut minulle mahdollista. Olisin tahtonut olla omin silmin näkemässä, kuinka hän, itse nuorison opettaja, painoi harmaantuneille hiuksilleen uudelleen vihertyneen seppeleen ja kuinka hän kuljetti tanssiin seppeleensä sitojattaren, saman, jonka niin kauan sitten...
Tavarani ja taloni On viina viekas vienyt Ja viinoin kootut varani. Edeltä sit' en tiennyt. Vaikk' olisinkin suorastaan Sen viljan vienyt veteen, Ei olis kosto kuitenkaan Tällainen tullut eteen. Ei kenkään sillä oliskaan Itsensä kuolettanut, En itse sukunikaan Tyhmästi teloittanut. Mut millä vastaan vaivainen Sen myrkyn myymisenkin, Sen pirullisen petoksen, Mi monelta vei hengen?
Päivän Sana
Muut Etsivät