Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


Suorempana entistään astui hän halki kirkon ja laskihe alttarin eteen, käytävän suuhun polvilleen. Hänellä kuului tavallisesti ennen olleen tapana istua penkissä, vaan nyt hän oli koko Jumalan palveluksen ajan polvillaan käytävällä. Kaikki kirkossa olijat näyttivät pelkäävän hänen tänään tekevän jonkun häiriön.

Miehet huiskuttivat lakkejaan ja jäivät sitten äänettöminä katselemaan jälelleen, missä rakennukset, rannat ja rannalla olijat, kaikki supistuivat kokoon ja aivan kuin sulivat yhteen... Vastatuuleen kuului sieltä vielä jonkun kerran huudon huminaa ja muutamat paatissa olijat virittivät hiljaisen kaihomielisen merimieslaulun, jota toiset kuuntelivat ääneti.

Airot olivat paikoillansa hangoilla, mutta ei parooni eikä hänen taloudenhoitajansa yrittäneetkään käydä käsiksi niihin. Vesipyörteet saivat veneen valtaansa ja kiidättivät sitä hyvällä vauhdilla alas koskea kohden, mutta edellisestä uhkaavasta vaarasta ja sitä seuraavasta pikaisesta pelastuksesta säikähtyneet veneessä olijat eivät näyttäneet huomaavan sitä.

Eräs sotamies nosti miekkansa ja heristi sillä leikatakseen yhdellä woimallisella iskulla karkulaismiehen ja naisen yhteen puristuneet päät, kun wieressä seisowa hämmästynyt sotaherra pikaisesti tarttui sotamiehen miekkaan ja seisautti uhkaawan siwalluksen. Nuoren naisen silmät oliwat käännetyt sotaherraa kohti. "Ilkka!" huusi hän niin, että kaikki ympärillä olijat sen kuuliwat.

Siellä on, siellä on vielä jotakin, sanelevat he pesänsuuta osoittaen. Kun herrat eivät ota uskoakseen, heittää eräs heistä turkkinsa hangelle päättävästi ja konttaa pesänsuusta sisälle, puukko toisessa ja sähkölamppu toisessa kädessä. Toiset jäävät jännityksellä odottamaan. Hoolilop! kuuluu äkkiä älähdys pesästä. Joko vie? Joko vie? huudahtavat ulkopuolella olijat säpsähtäen. Onko siellä mitä?

Kuule! huusivat useat ympärillä olijat. Ja minä neuvon teitä, ystävät ja suutarit, ajoissa tekemään samoin, jos säälitte vaimoa ja lapsia, joiden ennen pitkää kuulette turhaan vaikeroiden pyytävän leipää... Se neuvo ei vetele... Mihinkä meistä sitten on, jos luovumme ammatistamme! Ei, ei! melusi joukko puhujan ympärillä. Hiljaa, ystäväiseni, antakaa minun puhua loppuun!

»Näkyy sinussa olevan hiukan järjen kipinääkin», lausui Alan leikillisesti. Taistelu kansihytissä. Mutta nyt oli lepoaikamme lopussa. Kannella olijat olivat odottaneet minua ikäväkseen asti, ja tuskin oli Alan lausunut viimeiset sanansa, kun kapteenin kasvot ilmestyivät avonaiseen oveen. »Seiskarjaisi Alan, ojentaen miekkansa häntä kohti. Kapteeni pysähtyikin, mutta ei väistynyt askeltakaan.

Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta. Katsoppas tätä! huudahti Pekka ja heitti tuvan ovesta sisään valkean jäätyneen jäniksen. Kaikki tuvassa olijat riensivät Pekan saalista ihailemaan ja häntä itseään kiittelemään: No, jopahan sai saaliin! Mistä sinä sen sait? Jo sitä on poikaa! Sinusta se vasta metsämies tulee!

Silloin paiskattiin ovi yht'äkkiä seinään ja samassa tuokiossa seisoi keskellä lattiaa Niemimäkelän isäntä! Hänen silmänsä säihkyivät vihasta ja hän katseli tuimasti ympäri huonetta, ikäänkuin jotakin saalista etsiäkseen. Kaikki huoneessa olijat joutuivat hämille, mutta Anni punastui punaiseksi kuin leppäkerttu ja hän vapisi niinkuin haavanlehti.

Mieliala oli muuttunut juhlalliseksi ja väen käytös arvokkaaksi. Ei kukaan liikahtanut paikaltaan eikä käynyt tulijoita vastaan ennenkuin Panu keskelle lattiaa pysähtyen virkkoi: Sanon terveisiä markkinoilta! jolloin kaikki tuvassa olijat yhteen ääneen vastasivat: Terve tervehyttäjälle! Naiset odottivat vielä kehoitusta Panulta ennenkuin kävivät vaatteita ottamaan.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät