Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Josko itse suostuu sitä väliä minä en tiedä, niinkuin jo päivällä pellolla sanoin, nimittäin sitä tytön omaa mieltä tässä asiassa mutta mikäpähän pitäisi! Olethan poikamies ja kelpo mies, niinkuin isäsikin ennen.
He ottivat kerrassaan voiton hänestä, kaikki edeltäpäin suunniteltu menettely oli hänen puoleltaan mahdoton, ja hänen täytyi antautua heidän seurassaan näin alusta pitäen hetken vaikutusten ajeltavaksi. No mitäs sinä velikulta täällä? Kas, kas, olethan ihan kuin vanha maanviljelijä! Näytäpäs kätesi ihan karheat, koeta, Lulle! Mutta kuule, Heikki, sinä viihdyt hyvin? Olet aikalailla muuttunut.
Vieras kääntyi sinne ja naurusuin sanoi: Täällähän se emäntä hyörii ja pyörii askareissaan yhä näinkin myöhäisenä iltahetkenä ja täällähän se on se talon nuori isäntäkin, joka minun Kivelässä käydessäni mötkötteli kätkyessä ja völlötteli tämän ilman tietymätönnä äidin sylissä. Mutta olethan sinä paljon kasvanut, kohta puoli miehen pituutta ja yhtä punaposkinen ja kirkassilmäinen kuin silloinkin.
TYYNI. Hukassako sinä? Sitä en ymmärrä ollenkaan. Olethan rehellisesti kertonut minulle entisyytesi, ennenkuin vielä yhteen menimmekään. Jos olet nyt tullut lapsen isäksi, ei se sinua minun silmissäni alenna... Eihän lapsen kuolema ole sinun tekosi, Anton. Ja jos meidän rakkautemme ei ole hukassa, niin mikä silloin voisi olla hukassa, en ymmärrä?
"Mitä tarkoitatkaan noilla sanoillasi, rakas Kaarina?" sanoi Matti hämmästyneenä. "Olethan sinä niin rikas, ja minä olen waan Honka=Kriston puujalan, turwe=tuwan köyhä ja ylönkatsottu tytär. Mitä sanoisiwat ihmiset yhdistyksestämme?" pitkitti Kaarina pelokkaasti.
Leena rakas, olethan sinä tyytyväinen lähtemään? Olen, olen, sen tietää kyllä Jumala, minun Vapahtajani huokaili muija. Hän makasi kauan ääneti, kädet ristissä rinnalla, ja läsnä-oliat tuskin uskalsivat hengittää, jotta eivät häiritsisi sielun lentoa ruumiin kahleista. On niin valoisaa sanoi hän äkkiä, nousten istualle vuoteellensa.
"Onkos hullumpata", sanoi Jakke ja hänen suunsa meni makeaan hymyyn. "Siinä on ensimäinen tulos; mutta vasta niitä tulee, sillä minä laitan kaksvertaa ansoja lisää. Tämmöinen hyvyys ympärillä ja vielä mies arvelee, että mistä talven varaksi lahtia saadaan", sanoi emäntä uhmaillen. "Mene sinä Jakke kuokoksellesi, sillä olethan nyt jo syönyt puolisesi ja levännyt.
APEMANTUS. Samaa, mitä Apemantus nytkin tekee: vihaisin suurta herraa sydämmeni pohjasta. TIMON. Mitä? Itseäsikö? APEMANTUS. Itseäni. TIMON. Miksi? APEMANTUS. Siksi, että koko vihainen mieleni olisi mennyttä, jos olisin suuri herra. Olethan sinä kauppias? KAUPPIAS. Olen, Apemantus. APEMANTUS. Kauppa sinut hävittäköön, jos ei jumalat sitä tee.
"Olethan aika tavalla miehistynyt!" lausui Mesembrius hymyhuulin, ja ikään kuin hänen silmänsä eivät olisi riittäneet todistajiksi, tavoitteli hän käsillänsä nuorukaisen kasvoja, käsivarsia ja olkapäitä; "siitä ajasta, jolloin läksit Probus keisarin kanssa, on sinusta tullut aika mies; kai sinä nyt tulet tytärtäni vaatimaan, eikö niin?" Tämä suora kysymys saattoi nuorukaisen hämille.
"Hiiskukaat vielä sana", lausui Scrooge, "ja te pääsette virastanne joulua viettämään! Olethan sinä aika puhuja", lisäsi hän, kääntyen sisarenpoikaansa. "Kumma, ett'et koe parlamentiin." "
Päivän Sana
Muut Etsivät