Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Micawber, katsoen ympäri huonetta, niinkuin se olisi edustanut useita satoja tynnyrin-aloja oivasti viljeltyä maata, "kun ensimäinen reverssi on lunastettava, olleet onnelliset sadon puolesta taikka ehk'emme ole saaneet satoamme korjatuksi.
RAFAEL. Oivasti tehty, herra Sangredo, minä näen, että me ymmärrämme toinen toisemme. Te naitte siis iso-äidin, ensiksi teidän kuitenkin täytyy... CLETO. Täytyykö minun vieläkin jotain? RAFAEL.
Muutamia päiviä oli kulunut Vanloon käynnistä Draken laboratooriossa. Työhuoneessaan, joka on ajan tyyliin oivasti sisustettu ja koristettu tapauksia Vapahtajan elämästä esittävillä kattomaalauksilla, istuu rouva Agnes Drake pienen tyttärensä Hedvigin kanssa.
Mutta etsiä teidän tulee itsiennekin kesken; sillä varmaan ette ole helposti löytävät semmoisia, jotka voisivat tämän tehdä paremmin kuin te." "Näin on varmaan tapahtuva," sanoi Kebes, "mutta jos on mieleesi, niin palatkaamme siihen, johon keskustelumme jätimme." "Varmaan on se mieleeni; mitenkä se ei olisi!" "Oivasti lausuttu", sanoi Kebes.
Mua usko, onnen patjall' oivasti lepäävät oikut nuo ja pahat tuulet. Hän tulee, päästä hänet armossasi, suo hälle aikaa, jotta Roomasta ja Napolista, mistä tahtoo, sitä hän etsis, mitä täällä kaipaa hän ja mitä täältä vain hän jälleen löytää. ALFONSO. Ferraraanko hän palais ensiksi? ANTONIO. Hän Belriguardoon jäädä tahtoisi ja matkatarpeet välttämättömät kautt' erään ystävänsä lähetyttäis.
Labeon hyvät avut miellyttivät häntä aivan samalla tavalla kuin oivasti veistetty kuvapatsas. Molemmissa tapauksissa se oli ainoastaan maun asia. Nerolla oli tarkka käsitys olokappalten kelvollisuudesta. Häntä olisi loukannut, jos Labeo jossakin tilaisuudessa olisi näyttänyt taipumusta yleisiin paheisin taikka heikkouteen. Se olisi pilannut Neron idealin.
Mutta hän otti osaa panttileikkeihin ja rakasti oivasti armastansa kaikilla aapiston kirjaimilla. Samaten oli hän leikissä "Kuinka, milloin ja missä" erittäin etevä ja miehen salaiseksi iloksi voitti sisarensa kokonaan, vaikka hekin olivat sukkelia tyttöjä, niinkuin Topper olisi voinut kertoa teille.
Siin' istuen monikin venhettään Käsi-melalla oivasti johtaa, Kun sää on tyyni, mutt' ymmällään Heti, tuulen puuska jos kohtaa. Mutt' ulommaks' ei moni uskalla, Ani harva purjehin täysin Ulos laskevi hyvällä tuulella, Merikunnossa olevin köysin: Ne väljillä vesillä viilettää Ja raittihiss' ilmassa liikkuu, Heitä raikas tuulonen lennättää, Ja alus se aalloilla kiikkuu. Hengen vapaus.
MAUNO. No ketä muistit, lapsein? ELMA. Niiloa. MAUNO. Sä lempisitko häntä? ELMA. Ei ruma ole hän; ja ihailenpa Mä käytöstänsä rohkeet', uljasta Ja aina miehukasta olentoa. Hoo, piikkipartansa ja kiharansa Ne häntä soristavat oivasti, Ja äänensä on niinkuin raudan kalke. Mut mikä käännös! Tätä kaikkea En ymmärrä. Mä rakastanko häntä?
Patruuna Palmu oli hyvän- ja rehellisenluontoinen mies, mutta hänellä oli myös vikansa ja niistä suurin, että hän, joka oli monen sadan ihmisen haltijana, ei ikänä huolta siitä pitänyt, että olisi tarkoin tullut tuntemaan alustalaistensa eloa ja oloa. Monta hän auttoi, jotka oikein ryysyisissä vaatteissa ymmärsivät oivasti valittaa, vaikka niistä useatkin olivat paremmissa varoissa kuin Leena.
Päivän Sana
Muut Etsivät