Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Ja hän tarkasteli miehiä, että kenen tyttö hän mieluimmin olisi. Muuan mies meni aina työhön toisaalle päin kuin muut. Se aina katseli hyvin pitkistään ikkunaan ja jopa kerran nyökäytti päätään Elsalle ja hymyili. Kukahan se oli?
Ehkä korkeampia kuin itse kuningas? naurahti sorvari. Eerikki nyökäytti päätään: Niin, silloin kun he seisovat ja kuningas istuu. Jumala varjelkoon maan isää. Amen, vastasi sorvari. Eerikki oli nyt lopettanut ateriansa ja ojensi isännälleen kätensä, niinkuin hän aina oli tottunut tekemään. Tämä veti paksun kellon liivintaskusta ja sanoi huoaten: kymmenen.
Tyttö hymyili, mutta ei nyökäyttänytkään enää, ennenkun hetkisen perästä, jolloin poika jo oli tuon unohtanut; silloin hän taas nyökäytti päätään. "Minä tahdon myöskin nähdä!" kuuli hän takanansa, ja samassa tunsi hän jonkun vetävän häntä jaloista alas laattialle, jotta hän oli vähällä pudota. Eräs pieni, jäntterä nääveli tuo oli, joka nyt urheasti yritti hänen paikallensa.
Juho nyökäytti päällään kammariin, ja ennenkuin hän ehti mitään selittää, sanoi Esteri: »Sinä et ole yksin!» »En», vastasi Juho hymyillen iloisesti. »Hänenkin nimensä on Esteri.» Juho meni kammariin. Hetken perästä hän tuli sieltä käsivarrellaan keltakiharainen paitaressu, joka puheli juuri unesta heränneen lapsen omituisella tavalla ja äänellä, mikä on kuin linnun liverrystä.
»Oletko tullut tänne meitä vastaan?» oli Durward'in ensi kysymys. Tuntematon nyökäytti päätään. »Ja mitä varten?» »Saattamaan teitä lüttichiläisen palatsiin.» »Piispanko?» Mustalainen nyökäytti taas päätään. »Minkä merkin voit antaa minulle, jotta voimme sinuun luottaa?» »Tuon vanhan veisun vaan, ei mitään muuta», vastasi mustalainen "Metsäkarjun passari tappoi, Kunnian siitä herra lappoi."
Olkoon menneeksi; teen niinkuin tahdotte. Tuolla on urhokas rouva! Seuratkaa minua. Kun tohtori Bresser vei minut rouva Simonin luo ja esitteli minut hänelle vapaaehtoisena sairaanhoitajana, nyökäytti hän vaan päätänsä ja kääntyi jälleen antamaan käskyjänsä. Hämärässä en voinut eroittaa hänen kasvonpiirteitään. Viisi minuuttia myöhemmin olimme me matkalla Horonevosiin.
Roosa jäi hetkiseksi seisomaan kynnykselle; sitten kiiruhti hän, vähän päätään nyökäyttäen, kreiviin päin ja hänen ohitseen isänsä luo, joka sulki hänet hellästi syliinsä ja suuteli hänen otsaansa. Siitä kääntyi hän taas kreiviin päin, nyökäytti vielä päätään mutta nyt ystävällisemmin ja sanoi sitte iloisesti: "Me olemme vanhoja tuttuja, herra kreivi ja minä", sekä ojensi hänelle kätensä.
Sitä työtä annetaan", vastasi tytär iloisesti, ja kirkkaasti säteilevin silmin pani kasteruuni-värisen kudelanka-viihden kerinlautoihin ja salaperäisesti hymyillen ojenti langan nenän Tapanille. Sen saatuaan käteensä, Tapani nyökäytti päätään ja kasvoissa näkyi mieluinen hymy, minkä tytöt luulivat merkitsevän sitä että vieras tahtoo tehdä pilaa, kuten tavallisesti pojat tyttöjä kiusaavat.
Jo tulivat kohdalle, minä tervehdin, nostin hattua morsiamelle, vaikka en ollutkaan koskaan esitetty. Tämä nyökäytti päätään vilkkaasti. Olli huomasi minut vasta juuri ohimennessäni ja tervehti silmillään melkein säikähtäen. Käveli pari askelta, kääntyi ympäri ja virkkoi: »terve, terve», ikäänkuin aikeessa jotain enempää puhua, mutta jatkoi samassa matkaansa.
"Voi, vähät elämästä, kun täytyy elää ainoastaan saadaksensa siitä loppua," lisäsi nainen hiljaa, sitten hän nyökäytti päätään Ollille ja käänsi hänelle selän. "Oi Herra Jumala!" pääsi ikäänkuin hätähuuto miehen suusta samassa. Mutta Kari ei siitä ollut millänsäkään, vaan meni sisään. Hän oli niin monta kertaa nähnyt Ollin sydämen sortumusta, hän ei tahtonut sitä jälleen nähdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät