Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Minä hiivin puolittain uutimien suojassa vuoteen jalkapäässä olevalle topatulle penkille ja katselin alakuloisesti ympärilleni kummallista huonetta. Se oli suurin huone koko talossa, melkein salin suuruinen. Kentiesi oli mummo antanut hakata pois seinän, saadaksensa sen niin tavattoman suureksi. Seinillä riippui villakangasta, johon kuvat oli sidottu; minun silmäni kääntyivät alinomaa luonnollisen lapsen kuvaan, jonka ihanat kasvot osoittivat surua ja hurskasta kärsivällisyyttä se oli nuori Iisakki, uhriksi sidottuna. Seinäverhot olivat kovin vanhat ja koin vahingoittamat, niin että Abrahamin jäntevästä ruumiista puuttui toinen silmä sekä nostettu, uhraukseen valmis käsi...
Niin, tuntuuhan nyt ruoka maistuvan, vastasi hän omituisella äänenpainolla; hänestä tuntui äkkiä kuin taakka, mikä tähän asti oli painanut häntä, olisi nostettu, ja kevein askelin riensi hän sisään.
Tämmöisenä suloisena ja ylentävänä ilmauksena astuu eteemme Mikaeli Ruyther, joka syntyi vuonna 1607 Maaliskuun 27 päivänä Bliessingen kaupungissa, ja jonka miehen kunniaksi Die neue Kirche'ssä Amsterdamissa on nostettu marmorinen muistopatsas. Ruyther oli merkillinen yhtä paljon suopeutensa kuin luonnonomaisen lujuutensakin tähden.
Kirkonkylä oli kuin pieni kauppala, jossa muun muassa oli kestikievari ja sen yhteydessä ravintola. Tämän suuri sali, jota myöskin käräjähuoneena käytettiin, oli tätä iltaa varten muutettu kestituvaksi. Oikeuden pöytä oli siirretty seinämälle ja tuomarin istuin samaten. Raamattu ja lakikirja oli nostettu ylös pölyisen kirjakaapin korkeimmalle hyllylle.
Ovi, jossa ei lukkoa ollut, aukenee haamu jonka kartanolla havaitsimme lähenee vuodetta, jossa Aato nukkuu, kätensä on nostettu ja pimeydessä välkkyy terävä ase. Jumala! sanoo haamu hiljaisella äänellä kerran olet minua auttanut, jos sinä elät, jos näet minua tässä auta, salli puukkoni Aaton sydämmeen, minä rukoilen sinua toisen kerran.
Kun lähestyin asuntoa, näytti se aivan samanlaiselta, kuin ennen. Ei yhtäkään kartiinia oltu nostettu, ei mitäkään elämän merkkiä näkynyt untelolla, kivitetyllä pihalla ja sillä katetulla tiellä, joka johdatti alati suljetulle ovelle. Tuuli oli nyt kokonaan tyyntynyt eikä mikään liikkunut.
Sinä soittaisit sitten piiat hyviksi ja ruoat kypsiksi eikö niin, pieni vastarannan kiiski? Sinä olet ilkeä! Sinä pilkkaat minua, kokematonta vaimorukkaa. Enhän, kultaseni. Vaan ole nyt tyyni ja sano mikä sinun oikein on? Näethän millainen on esiliinani siinä nyt on päivälliseksi keitetty rusinasoppa Rusinasoppa! Voi sinä lammesta nostettu sorsantytär! eikö muuta? Niin no? se kaatui!
Minä surkuttelen, minä syvästä sydämestäni surkuttelen, että tämmöistä tapahtuu, mutta samalla olen minä kuitenkin iloinen siitä, että tämä vaino on ulottunut tännekin niinkuin muuannekin maahamme, että tämä juttu on nostettu, että typeryys, lyhytnäköisyys, virkavaltaisuus, ahdasmielisyys ja suvaitsemattomuus on täälläkin paljastettu.
"Te juuri sanoitte minulle," sanoi Kenelm, "että teistä tuntuu kuin kivi olisi rinnaltanne nostettu, siitä saakka kun jälleen Jessie Somersin tapasitte, ja että hän teistä on niin muuttunut, ettei hän enää ole se nainen jota te rakastitte.
Hyviä olette, kaikki olette siivoja ja sävyisiä, kuin kaalivadista nostettu torakka. *Edelliset, Audotja.* Audotja. Hyvä ilta! Matti. Jumal' antakoon! Audotja. Näin valkean ikkunasta, niin luulin paraaksi pistäytyä tänne yösijaa etsimään. Matti. Etäältäkö tullaan? Audotja. Etäältä, poikaseni, etäältä! Pietarista ja paljoa kauempaakin. Juhana. Millä asioilla kuljet? Audotja.
Päivän Sana
Muut Etsivät