Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Mutta istuivat nyt noloina kumpikin, eikä puhe ruvennut enää sujumaan heidän välillään. Selma aina koetti alkaa, vaan kun Anni ei tarttunut kiinni, raukenivat kaikki yritykset siihen paikkaan. Pian Anni sitten jo nousikin ja sanoi jäähyväiset. Käy nyt katsomassa, huusi Selma hänelle vielä portailla, sisällä hän moneen kertaan oli sitä vakuuttanut. Hän jäi yksin.
Sanoi, että kiihkeämmissä kristityissä tapahtuu semmoista useammin, hänessä vasta ensi kerran. Molemmat istuimme sen jälkeen vähän aikaa noloina ja neuvottomina. Emmekös mene päivälliselle? kysyin minä lopuksi. Mennään vaan, vastasi Karuliina. Ja minä luulin nähneeni hänen silmässään kyyneleen. Me olimme laskeuneet kirkastuksen vuorelta alas.
Ja kun se on tehtynä, niin tulkaa tänne kamariin. Kuulittekos sen! Rengit lähtivät muristen tekemään mitä käskettiin ja aprikoivat keskenään, että mitä se siellä kamarissa mahtanee sanoa. Heti kamariin tultuaan pääsivät sen tietämään, kun saivat kumpainenkin käteensä paperilapun, jossa oli kirjoitettuna, että »ensimäinen päivä marraskuuta vapa palveluksestani». Noloina he katselivat kirjoihinsa.
Noloina, toisiansa ovensuussa töykkien he kiirehtivät päällikkönsä jälkeen, ja katosivat pian ulos aamuhämärään. Kahden päivän kuluttua saapui karkotuskäsky. Rauhalahti oli täyttynyt sähkösanomista ja osanottavista sukulaisista. Hirmuinen hälinä ja kiire oli noussut, kaikki oli mennyt sekasin.
»Ei, Vildhagen, aivanhan me unohdamme hartaushetken meillä», hän sanoi. Myös Vildhagen nousi. Matami Tvet sanoi jäähyväiset kuin haukka, kirkkoväärti kuin lammas, ja molemmat tallustivat tiehensä toinen sähisten, toinen nöyränä, molemmat suuttuneina ja samalla noloina. Kuin he olivat poissa, syleili Kornelia tätiä, suuteli häntä ja sanoi: »Kiitoksia.» Neiti Vik päästi vihansa oikein valloilleen.
Vihdoin loppui minun kärsivällisyyteni, niin että minä vihaisella äänellä karjasin, jolloin he noloina vetäytyivät pois toinen toisensa perästä. Tapojen villeyden ja raakuuden Siperiassa näkee siitäkin että rosvot melkein aina murhaavat uhrinsa, vaikka eivät odota siltä saavansakaan muuta kuin nutun. Jotenkin harvoin tapahtuu kuitenkin että kyytihevosilla kulkien matkustajain kimppuun käydään.
MERTSI Hiljaisen jännittyneenä: Eikö mervien puolelta kukaan vastaa? URDIS Joku vanha mervi sanoo jotain. EILA Katsokaa kuinka äkäisesti hänen silmänsä mulkoilevat kulmapehkojen alta! Kuin vihainen vuoritonttu, hah hah! Veenit nauravat ... ja mervit seisovat noloina...
Eihän sitä voinut kestää kauan, ei tästälähtien hetkeäkään, kunhan he vain pääsisivät kahdenkesken ja saisivat selittäytyä. He seisoivat kaikki kolme hetkisen noloina siinä. Sitten rupesivat Johannes ja Muttila vaihtelemaan merkityksettömiä sanoja ympärillä olevista taideteoksista ja niiden mestareista.
Noloina poistuivat neuvottelusta miehet eivätkä mitään yhteisesti päättää osanneet. Jorma yksin ja Kari äitineen katosivat niiltä mailta ja veivät Väinön viisauden mennessään. Mutta seuraavana aamuna kokoontuivat taas kaikki papin kalliolle näkemään ja kuulemaan, mitä muut tekisivät.
"Se oli kyllä tarkoitus, mutta se sattui näkemään sinut mäellä ja silloin pelästyi se aikalailla." "Hyvä. Menkää nyt äitienne luo niitylle, älkääkä enää koskaan täst'edes karatko!" Vasikat läksivät noloina matkaansa ja kanto jatkoi: »oikean käden etusormi!» "Jospa saisin hiukan ruokaa, minä olen niin nälissäni ja viluissani." Uusi ääni pilliin.
Päivän Sana
Muut Etsivät