Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Kerran kun matkustin oli minulla eräs neljätoista vuotias, utelias poika toverina. Se on kyllä paha, kun melkein kaikkien kertomusten pitää alkaa noilla sanoilla, mutta mitäpä sitä ihminen paljon näkee oman huoneensa seinien sisällä. Tosin löytyy sielläkin paljon vaariin ottamista perheellisen elämän piirissä, mutta se on paremmin yksityistä laatua, jonka lähteet pian ehtyvät.
Tytär tuolta vastaeli, Lapsi lausui ja saneli "En minä emoni pääse, Kun et tulle päästämähän. Olin mie kisakeoilla, Noilla karkukartanoilla; Niin tuli eräs uroita, Sinisukka
Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, hivus keltainen, korea, kengän kauto kaunokainen, läksi viemähän vetoja, maajyviä maksamahan. Vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua rekehensä reutoaikse, kohennaikse korjahansa. Alkoi kulkea kotihin, matkata omille maille. Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla.
Annas kun koperoin. TILTA. Ei tällaiset telhot hevin sytykään. Antakaa iso kasa! KAISA. Tuossa on, kyllä noilla viriää. Pane pesä oikeen täyteen. TILTA. Saunaksi kai tämä nyt sitten pitäisi lämmittää! Saisittekin mennä pesään maata, kun olette noin viluinen.
Toiselta puolen taas kansan ankara elämä noilla pohjan rannikoilla, vaaralliset talviset kalastukset, rohkeutta ja taitoa kysyvät purjehdukset ja kaupankäynnin monenlaiset vaikeudet herättivät hänessä kovakouraisen todellisuuden ihailua ja aineellisen työn kunnioitusta, samalla kun tuo mahtava, oikullinen meri houkutteli nuorukaisen mieltä seikkailuihin ja uhkarohkeisiin yrityksiin.
Me saamme omaisuutemme takaisin ... mutta käsiäni en minä tuolla katso sitoneeni... Kuka tietää? Ehkäpä me juuri noilla miljoonilla voitamme takaisin valtiokaakin?»
Alussa oli hän melkein ollut vakuutettu siitä että koko onnettomuuden alkuperä, päähenkilö häntä vastaan tehdyssä salaliitossa, oli ollut Emilia, hänen uskoton "Zuckerpüppcheninsä". Hän muisti, että hän sinä päivänä, kun hän viimeisen kerran tapasi hänet, älyttömästi kyllä, oli nukahtanut sohvalle, herätessään huomannut hänen sekaannuksensa ja samana iltana löytänyt tuon rei'än vyössään, joka reikä selvästi oli tehty noilla sakseilla, jotka hän kätki taskuunsa.
Repo itki reilitteli kiven päällä kyykyllänsä, kahen kaupungin kesellä kolmen linnan kuuluvilla; jänis juoksi katsomahan: "Mitä itket, repo rukka?" "Tuota itken, jänö rukka: kuoli mun sukuni suuri noilla tappotantereilla, vainovaivoilla sijoilla. Iso kuoli, äiti kuoli, kuoli viisi veikkoani, kuusi kummini tytärtä, seitsemän setäni lasta.
Kun Bransell v. 1830 määrättiin suomalaisten papiksi, ei suomalainen väestö ollut kolmeensataan vuoteen kuullut uskonnon opetusta omalla kielellään, ja kun heillä ei ollut kirjoja eivätkä he osanneet lukeakaan, jos heillä olisi niitä ollutkin, ei noilla muista erillään elävillä ihmisillä ollut uskonnolleen mitään muuta tukea kuin suullisesti suvusta sukuun perinteenä siirtyvä rukous.
Niin noilla jaloilla ihmisillä on palkkansa, jos kohta ei vielä täydellisenä. Se tulee suuremmaksi, kun saavat nähdä Herran ja hän kiittää heitä, että ottivat hänen palveliaansa holhotaksensa. T:ri Watts kirjoittaa niin kauniita virsiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät