United States or Czechia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niistähän saatte, varsinkin siitä Huldasta, oikein muhkean rouvan. Olemme nähneet jokaisen, varsinhan niitä meille näytettiin tässä kesällä eräänä pyhänä. Saimme kunnian olla oikein kutsuvieraina perheen päivällisillä ja oikein vastapäätä Huldan kanssa söimme sorsapaistia, niin että rotisi. Mutta en minä silti siitä joukosta valitse eukkoa.
Maisteri ei ennättänyt tehdä sitäkään, kädet kun olivat syvällä taskussa. Hän vain nyökäytti päätään ja käännähti kävelemään samaista tasaista tahtiaan. Niinpä niin, tyllyköistä, hän puheli itsekseen, ja nauroi niin, että kyyneleet tirahtivat silmälasien alta, tyllyköistä, niistähän se hän...
Hän se oli, jonka Lippa nyt oli yhyttänyt ja toisista erotella koetti, että saisi puhua vähän niistä yhteisistä asioista. Mutta niistähän se Kalle juuri ei milläänkään ollut... Ei tahtonut Lipasta tietääkään, kunhan olisi sormuksensa pois saanut ja pintelikellonsa... "Me lähdemme isosta Parkista jauhoja kysymään ... mene sinä nyt, Kalle, morsiamesi kanssa."
Eivätkä he ole opettaneet poikiaankaan tekemään paljo mitään, niistähän piti tulla isäinsä jälkeläisiä, jotka isoisäin tapaan olisivat vain suuria liikemiehiä, laivanomistajia ja kauppiaita. He eivät huomanneet, että heiltä itseltään jo tuo aika oli mennyt ohi, saatikka sitten pojilta.
Mutta Inka Pieta tuli ja leuhautti Elsan ja Hilmanki pois akkunasta. "Niistähän on vastus", äsähteli Inka Pieta. "Vaivasella heitä on." "Sittenhän minä vaivanen olisin, jos ei minulla lapsia olis", sanoi äiti totisena. "Mutta kuin lentävät joka paikkaan, ettei säily muu kuin, joka huutaa", mutisi Inka Pieta vähän noloissaan.
Niistähän olisi Ville saanut hyvät vaatteet, sillä kun ei ole takkia ensinkään eikä housuistakaan ole paljon taikaa», valitteli äiti. »No, saatathan nuo käydä hakemassa sieltä», sanoi Vimpari. »Kuka se kehtaa?» »Kehtaa, eihän tuo varastusta ole, jos ottaa sen, minkä muut ovat hylänneet.» »Mihin siivoon lienevät sattuneet.» »Niin, muka siivoon. Onpa sinusta tullut kranttuluontoinen!
»Juovuksissa kuuluvat olleen», joku selittää. »Sen saattoi arvata, ei se ole selvän eikä viisaan tekoja!» »Entäs laskijat, niistähän tässä kysymys onkin?» joku utelee. »Mikä lie päästään paleltunut se toinen menee vaikka tuleen, jos vaan usuttaa että ei ole ketään, joka uskaltaa.» »Sitäpä! Vähän hullu se pitää ollakkin.» »Ei huoli vielä hullusta huutaa, on se kuuluisa laskija!» joku inttää.
Mashkevitsh oli katsonut häneen moniaan hetken vihaisesti ja tiuskaissut: huomenna! Niin, unet! Kaikki me olemme Shpalernajassa pitäneet tarkkaa kirjaa unistamme ja kieltämättä onkin unikakkinen maalannut eteemme monta merkillistä kuvaa niistähän olen jo aiemminkin yhden ja toisen esimerkin kertonut.
»Tulihan siinä muistakin... Niistähän minä Makkosen sian porsaista alotin», selitti Antti. »Vai niistä sinä niinkuin lähdit veivittämään!» »Niistä!... Taisi siihen pulloon vielä jäädä?» Jussi kaivoi pullon taskustansa, mutta ei hän ollut aivan tyytyväinen, kun ei Antti itse sanonut, että hän oli puhunut siitä tuhannesta markastakin.
He eivät tienneet koko asiasta muuta kuin hännättömän vasikan. Nuo sanat. Mutta ne samaiset sanat olivatkin sen syksyä kovin kuuluisat ja käytetyt P:n kaupungissa, niitä muistivat nuoret ja vanhat, sillä niistähän johtui suuria mullistuksia kaupungin sisällisissä oloissa.