Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Pari kolausta vaan melalla, ja niin se loikoo tuossa veneen pohjalla ja täyttää kolme kaarivälystä, vähän neljättäkin täyttäisi, jos oikein mittaisi. Semmoinen hauki oli nyt ystävyksillä veneessä. Niirasen verkot olivat nekin antaneet hyvän saaliin. Kalaonni oli ollut hyvä. Sjöblom souti, ja tuntui hänestä soutukin nyt niin ylen helpolta ja hauskalta.
»Syöttiväthän ne», myönsi Antti, ja Jussi heltyi, tunnustaen: »Höyliä väkeähän se on se Hyvärisen joukko...» »Onhan se ollut höyliä... Tässäköhän se on sen Mikko Niirasen tiepalsta?» Jussi ei sitä tiennyt eikä siis vastannut, mietti vain asiaansa ja kysyi taas: »Vai kuusi ruiskekoa on Hyvärisellä... Ei tainnut tulla puhetta muusta asiasta?»
Olihan meillä tavallisesti Niirasen Sanna muassa, ja hän valvoi tarkasti jokaista silmäystä, jonka sinuun loin. Hän nuhteli minua usein siitä, että lähdin sinun myötäsi veneretkille, ja sanoi kansan siitä jaarittelevan yhtä ja toista. Sitten olen kuullut, että Sanna puhui noin kateudesta, sillä " "Sillä?" toisti Juhana. "Sillä hän itse oli sinuun rakastunut", ilmaisi Elsa vähän punastuen.
Jussi hätäytyi yhä enemmän ja kysyi: »Minnekä se meni?» »Se vain käveli ensin katua myöten, mutta sitten se meni Kiihtelysvaaralle päin», selitti jo toinen poika. »Ettekös te ottaneet kiinni?» kummasteli Antti. Siihen selitti Parviaisen Juuse: »Emme.» »Karppisen poika vielä löi sitä, jotta se lähtisi juoksemaan», ilmotti nyt Niirasen Väinö. »Tule sukkelaan!» kiljasi Jussi Antille.
Herra kirosi ja Antti kysyi jo silloin: »Tässä talossako se asuu se äksy herra, joka päivällä haukkui?» Herra kirosi uudestaan ja puhui poliisista. Antti lähti nyt tavottamaan Jussia, joka juosta vilisti kappaleen matkan päässä. Torilla sattui olemaan joukko poikia. He olivat joutuneet tappeluun siitä syystä, että Parviaisen Juuse-niminen poika oli sanonut sen Antti Niirasen Väinöä paikkahousuksi.
»No voi, voi sitä Vatasta!» ihastui Kaisa, ja Antti huomautti vielä Niirasen asiasta: »Se oli semmoista nuoruuden hulluutta tältä Vataseltakin silloin, mutta on sitä nyt jo siellä Liperissäkin viisastuttu.» Kaisakin oli jo alkanut ajatella Liperiä, ja miten ihanaa olisi päästä taas entisille olomaille.
Ja siinä nyt kotilietensä ääressä, vaimolleen ja lapsilleen, kertoilee Sjöblom juurta jaksain tämänkin hauen pyynnin, alkaen: "no ensin mentiin ukko Niirasen kanssa Seppolansalmeen" ja päättäen vihdoin: "ja tuossa se nyt on!"
Niirasen esityksestä päätettiin sillä välin kysellä muitten, yhtiön ulkopuolella olevien vaikuttavien henkilöiden mielipidettä asiasta, etenkin pormestarin ja kirkkoherran. Näitten neuvoa kysyttiinkin, ja lyhyen miettimisajan jälkeen he molemmat laittoivat kirjallisen lausunnon.
Päivän Sana
Muut Etsivät