Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Pieni hän oli kasvultaan, peräti pieni, pienet oli hänellä silmät, pieni oli pää, pienet kädet ja jalat; ihmiset sanoivat, että hänen älynsäkin on pieni, mutta se oli vaan pelkkää parjausta. Kaikki oli miehessä pientä, paitsi nenä, joka oli niin iso ja paksu, ett'en oikein osaa sanoakaan kuinka iso ja paksu se oli. Kaiken isoutensa ja paksuutensa lisäksi se vielä oli tumman punainen.
Tuolla ylhäisellä naisella oli semmoinen yläilmainen hienous koko muodossaan, semmoinen henkinen miellyttäväisyys, joka usein kuvastuu sivistyneessä naisessa; silmät, suu, nenä ja kädet, kaikki olivat sitä laatua, että ne herättivät kunnioitusta ja mieltymystä.
Nenä on hienosti kaareva, kulmakarvat tummantuuheat ja kaartuvat, silmäripset pitkät ja mustanraskaat. Harvoin niitten takaa näkyy muuta kuin verhottu katse. Huulet ovat täyteliäät ja suu aistillisen kaareva, kuin slaavilaisilla. Vartalo on solakan joustava, ehkei se kestäisi suomalaisen kanssa painissa. Mutta ratsun selässä se vartalo taipuu kuin kaisla rannan aallokossa.
Minäpä en olekaan ostanut tätä omenaa ... minä olen sen saanut. Keneltä? Eräältä isolta ja hyvin hienolta herralta, joka seisoi porttimme ulkopuolella... Hänellä oli käyrä nenä ... ja niin leveät hartiat ... hän mahtaa olla kovin vahva ja voimakas. Kukahan herra se oli? En tiedä. Albert ei siis tuntenut häntä? En. Hän sanoi minulle näin: Mikä on nimesi, poikaseni? Albert Kron, vastasin minä.
Tämän omituisen hunnun alta kiilti kaksi suurta silmää, ja pari hienoa päivettynyttä, kultaisilla rannerenkailla koristettua käsivartta piteli käsillään kitaraa. Tuskin voi hänen kasvojensa piirteitä huomata, niin pieniltä ja himeiltä ne näyttivät; ainoastaan hieno terävä nenä kuvautui suorana viivana punaisten huulien yläpuolella. Luutnantti seisoi kuin kivettyneenä.
Kolmas oli pienempi, jäntevämpi ja harvinaisen hermostunutta lajia, nenä käyrä, kasvot keltaiset ja terävät sekä ilme tyytymätön. Hän puhui kiivaasti ja toverit kuuntelivat. "Sen minä sanon teille", hän löi kädellään punaiseen hiekkaan, "täällä me olemme ja saamme pari teelusikallista viinaa yöksi, kun hänen telttansa takana on kymmenen tyhjää shampanjapulloa.
Nyt on vaivaa ystävällä senhän arvaatkin kaikk' on kipeänä hällä, nenä, varpaatkin. Minä häntä silittelin, ei hän hyrrännyt. Maidollakin mairittelin, ei hän leikkinyt.
Ja niin menikin pois. Nenä tavallista pitempänä, astui pormestarinna virka-sisarensa luokse, joka juuri sattui olemaan sillä tuulella, ettei vieraasta olisi huolinut. Ikkunasta kurkistaen Timbomin perään, näki vieraan tulevan, jonka vuoksi kävi istumaan saliin suureen topattuun sohvaan.
Kuka oli syypää tähän kaikkeen? Herra Jörgen! Aatelismies! Tuo kelvoton, jonka nenä ulottui pitemmälle kuin järki ja jolla enemmän oli partaa kuin mieltä, tuo raukka, joka ei edes itse osannut kosia ja joka tuskin saattoi puhua... Hän puri hammasta. Kaunis aatelismies!
Mutta tiedätkös mitä, Jussi, se tulee kaiketi siitä, että sinulla on niin armottoman lyhyt nenä".
Päivän Sana
Muut Etsivät