Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Vai niin, sekö, virkkoi mustalainen, päästäen teennäisen, väkinäisen naurahduksen; vai niin, sekö ... ha ha! Ha ha ha! yhtyi häneen kivalteri; juuri se ... ha ha ha! Tahdotte siis minun näyttävän sen teille! jatkoi Bruno yhtä iloisesti kuin äskenkin. Jos siinä on jotain hauskaa, niin sehän hyvä, huomautti kivalteri; ja minä tulen yhä uteliaammaksi. Ha ha ha! Ha ha ha!
Yhtäkkiä raivokas päättäväinen väläys iski tihrusilmistä ja Siukku pyyhkäisi ulos kuin käsketty. Silloin vasta Vennu katsoi häneen ja päästi hiljaisen, voittoisan, julman naurahduksen. Hän katseli syrjästä noiden isojen lasten leikkiä. Se oli niekaleen leikkiä: löivät toisiaan korvalta korvalle, sylkivät toistensa naamaan, siunailivat ja puhuivat lapsen kielellä. Vennua inhotti tällä hetkellä tuo.
Sieltä täältä kuuli hän puoliäänekkään naurahduksen tai hampaiden välitse muristun kirouksen. Muuten syvä hiljaisuus. Kirkon päätyseinämälle, noin kahdenkymmenen askelen päähän porraskivistä, näki hän miehistön asettuneen kaksinkertaiseen riviin, jossa ensi arviolta saattoi olla viisi- tai kuusitoista ruotua.
»Olethan kaikesta huolimatta tehnyt ahkerasti työtä», sanoi hän, koettaen yhä säilyttää hyväntahtoisen herran äänensävyä ja viitaten pariin hyvin hoidettuun kukkasarkaan, joita peittivät punertavat esikot ja satakaunot. Regina päästi lyhyen, ylpeän naurahduksen. »Täytyihän kaiken olla kunnossa, kun saavutte, herra.» »Mutta itsesi, Regina, olet lyönyt laimin.»
Jaakko Jaakonpoika päästi taasen kerran tuon omituisen naurahduksen, joka viimeaikoina oli käynyt yhä harvinaisemmaksi. Ostakaa vain! huudahti tyttö. Ostakaa vain, meinaa Kaisu, sanoi emäntä. Jaakko Jaakonpoikaa yhä nauratti. Kaisu taitaa tuumata, jotta talosta olis mukavee olla kuin torpasta, jatkoi isä. Niin oliskin! Kukas työt tekis?
Sitä seurasi äänettömyys, jolloin Elli leikkasi vaatetta ja Olavi ryyppäsi teetä lasista, jonka Elli oli hänelle illallisen loputtua vielä täyttänyt. Mutta sieltä ei ole vielä tullut sellaista kapteenia? kysyi Olavi merkitsevästi. Elli väisti taitavasti ja sai esille keveän luonnollisen naurahduksen: Eihän ne ... niillä on kaikilla ne vanhastaan viitoitetut väylänsä, joita ne purjehtivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät