Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. lokakuuta 2025
Tohtori Sandin oli keskikokoinen, tanakka nuori mies, jonka silmät olivat siniset, hipiä heleän valkoinen ja käytti lasisilmiä. Koko hänen olennossaan oli jotakin naisellista, hän puhui paljon ja innokkaasti ja punastui niinkuin nuori tyttö, mutta hänen sukkelat vastauksensa ja vilkkaat silmänsä estivät hänet näyttämästä veltolta ja tekivät hänet miellyttäväksi henkilöksi.
Se oli melkein naisellista, kunpa vain ei suorastaan raukkamaista; mutta samalla tuntui melkein mahdottomalta sitä voittaa. Mikä omituinen kaksinaisuus on minun luonteessani! ajatteli Heikki. Minun aatteeni, minun taisteluni hyvän puolesta, minun tulevaisuuteni ja sitten minä itse! Jos toverini tietäisivät!
"Ei, oikeuden tuntoni ja ylpeyteni tässä asiassa minulle kaavan tekevät", sanoi Hermina katkerasti liikutettuna, "että hän niin on voinut tehdä, on varmana todistuksena, kuinka vähässä arvossa hän minua pitää!" Vanha lääkäri ei kumminkaan vähintäkään ymmärtänyt tätä naisellista logiikaa.
Niin, kaiken tämän he tekisivät, jos olisivat Pekka tai Paavo, ja voisivat palvella armasta isänmaataan." "Niin", sanoi Rob, "tämä se on sitä naisellista isänmaanrakkautta! Tytöt eivät koskaan siekaile hypätä alas jyrkänteiltä tai heittäytyä kuiluihin, mutta käydä vanhanmuotisessa hatussa ja pumpulikäsineissä, siihen he eivät suostu ei edes armaan isänmaansa hyväksi.
"Jos joku sydämen kavaltaja kohoaa, niin hän sen jo syntyessä tukahduttaa". "Sep' ei ole naisellista! Kyyneleethän ovat sangen sopivat naiselle!" Tuo viheliäinen elämä, jota vietettiin, ei ollut senlaatuista, jommoista hän tahtoi sen olemaan, parempi silloin siis paeta tuon vanhan isän luo!
Hän astelee ja askartelee siellä kuin kuiskaten. Hän nähtävästi varta vasten koettaa niin. Eihän hänen tarvitse pelätä häiritsevänsä, koska hän hyvin tietää, että valvon myöhään. Se on hänen luontaista naisellista arkuuttaan ja ujouttaan ja häveliäisyyttään. Tuskin tiedän, milloin hän hiipii vuoteeseensa. Ei kuulu enää mitään, ei sieltä eikä koko talosta.
Jos Hermina taikauskotta olisi katsellut serkkunsa käytöstä olisi sydämensä löytänyt oikean tolan ja olisi silloin ilosta tykyttänyt, mutta ehkä hän tunsi ylpeytensä syvästi loukatuksi, ei hän kuitenkaan sielussansa löytänyt sitä ihanata, naisellista henkeä, joka uhraa ylpeyden nöyrän lemmen hengen edestä. Bodendorff, antamalla hänelle vihatun perinnön oli häntä syvästi loukannut.
Tämä ei ole ijankaikkisuuteen saakka ei naisellista eikä kristillistä, sanottakoonpa siitä mitä tahansa. Minä en sentähden kestänyt tätä kauempaa ja minä sain tarpeekseni jo alusta: "Minun aineeni on: vuoret. Minä tahdon teidät viedä ylös Jumalan rakkauden valoisille kukkuloille; minä tahdon näyttää teille, mitä hän on tehnyt minun sielulleni ja mitä hän tahtoo tehdä teidän sieluillenne.
Vaikka Antin vaimo olikin ylpeä omasta aatelisesta sukuperästään, kunnioitti hän kuitenkin salassa opillista sivistystä ja varsinkin sitä uuden-aikaista naisellista itsenäisyyttä, jota hän näki rouva Sorvin koettavan elämässään niin tarmokkaasti toteuttaa.
Hän juoksi kotiin. Minä juoksin hänen jälkeensä ja muutaman hetken kuluttua me pyörimme ahtaassa huoneessa Lannerin ihanain sävelten kaikuessa. Asja valssi taitavasti, viehätyksellä. Jotakin hentoa, naisellista ilmaantui äkkiä hänen lapsellisen totisissa kasvoissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät