Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Täynnään itserakkautta suurimmassa määrässä hän viehätti minua myös silloin, kun olin häneen suuttunut. Yhdessä suhteessa minä kumminkin sain yhä lujemman vakuutuksen, nimittäin siinä, ett'ei hän ollut Gagin'in sisar. Tämä ei käyttänyt itseänsä hänen suhteensa veljen tavalla; siinä oli jotakin liian ystävällistä, liian nöyrää ja samassa jotakin väkinäistä.
Sillä kauneus ja voima ja viisaus ja suuruus, se on kaikki tyyni tyhjää, joll'ei siinä ole nöyrää sydäntä, joka unhottaa itsensä, antaaksensa kaiken kunnian ainoastaan Jumalalle. Katsokaa, puut ojentavat käsivartensa taivasta kohti, kukat saavat värinsä auringolta ja lintuset laulelevat luonnon ylistysvirttä. Sillä sama ikuinen henki elää ja puhuu meissä kaikissa.
Eräänä yönä oli Rolfilla kovempi kohtaus kuin tavallisesti. Seuraavana päivänä ei hän voinut laskea puheilleen ketään, hän makasi vaan suurimman osan päivää sohvallaan, silmät ummessa, mutta nukkumatta. Jonkinlainen synkkä välinpitämättömyys oli suuren uupumuksen kanssa tullut hänen mieleensä ei nöyrää, luottavaista tyytyväisyyttä, vaan toivoton antautuminen välttämättömyyden valtaan.
Kasvot eivät tosin itsessään suinkaan olleet vastenmieliset, vaikkeivät kauniitkaan; ja hänen suuret sinisilmänsä, jotka enimmiten olivat maahan luotuina, ilmaisivat nöyrää ja kärsivällistä kohtaloonalistumista.
"Teidän runoutenne olisi siis nöyrää kunnioitusta täynnä", sanoi Cineas hämmästyneenä Isaakin käytöksestä ja taipuen noihin syviin tunteisin, jotka ilmestyivät Juutalaisessa joka kerta, kuin vaan jumalaa tarkoitettiin. "Minun tietääkseni ei ole missään muualla tämmöisiä ajatuksia lausuttu", sanoi Isaak, "ja sinä tiedät, että minä olen jotenkin opastunut Kreikkalaisten runouteen.
Mistä minä tiedän, kuinka monta nöyrää sydäntä löytyy Roman lukemattomissa luostareissa, jotka hiljaisuudessa tarjoavat otollista pyhäsavua Jumalalle ja pitävät hartauden ainaista lamppua vireillä Jumalan kasvojen edessä? Mistä minä tiedän, mitkä syvemmät ja paremmat ajatukset piilevät tämän kevytmielisyyden verhossa?
Hän on varma kutsumuksestansa. Hän ei ajattele, niinkuin me mailmassa niin usein saamme ajatella: "Jumalako vai paha henki johdattaa minua? Vastustanko hänen korkeampaa käskyänsä, kun täytän vaan jokapäiväistä nöyrää velvollisuutta? Tuotanto minä siunausta vai kirousta niille, joita rakastan?" Veli Martin'illa ei suinkaan ole mitään näitä hämmentäviä epäilyksiä.
Sillä kauneus ja voima ja taito ja suuruus on kaikki mitätöntä, ellei ole nöyrää sydäntä, joka unohtaa itsensä, antaen kaiken kunnian yksin Jumalalle. Lasten rukous Jumalalle on parempi kuin lintujen laulu ja puitten viheriäisyys ja kukkasten tuoksu. Jumala teitä siunatkoon, rakkaat pienet lapset!
Sentähden olemme, nöyrää kuuliaisuuttamme ja kunnioitustamme teidän jaloutenne käskyille muuten osoittaen, tulleet tänne alamaisuudessa rukoilemaan vangittujen toveriemme vapauttamista, että me kaikki, niin pian kuin mahdollista on, voisimme sotaan lähteä ja että kuninkaallisen majesteetin tahto siten, mitä meihin tulee, pian täytettäisiin,
Oi armoa!... ei, voiton lisäks ei Hän saata ryöstää kyynelt' äidin kurjan. Se helmaan valakaa sen ystävän, Jok', ehkä kovin koitteleekin meitä, Tok' unheesen ei nöyrää mieltä heitä. Mua kummullen nyt viekää. Kiitos, rauhaan Nyt tahdon jäädä. Menkää, sitä toivon. Ma tahtoanne kunnioittaa tiedän. Jos tarvitsette, lähell' olen tässä. Kymmenes kohtaus. Kuin huoletonna juhlapuvussaan Nuo joukot käy.
Päivän Sana
Muut Etsivät