Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Kylmä hiki alkoi pusertua hänen otsalleen. »Lue ne!» huusi takanaseisova. »Mahdotonta ne ovat niin sekavia!» »Sen minä kyllä tiedän», sanoi ruoskamies miltei ivaten, »mutta lue!» Olavi kuuristausi eteenpäin ja koetti tarkata. »Montako niitä on?» Ei vastausta. »Montako niitä on?» kuului kuin jyrähdys ja Olavi oli tuntevinaan ruoskan vinhahduksen päänsä päällä.
Aina siihen ilmestyikin uteliaita pitäjäläisiä kyselemään hevosten määrää, kehumaan kiessien hyvyyttä ja tiedustelemaan, onko kirkkoherra tai kanttori pestannut jo itselleen palvelijoita ja montako niitä on. Malisen mieleen juolahti, että jospa kysyn itselleni noita herrain renkejä, kumpaista hyvänsä. Lukkarin renki herätti enemmän huomiota.
Paina puuta Laagje!" Laagje istui tuolille, joka hänelle oli jotenkin outo kappale, koska Lappalainen samoin kuin itämaalainen kernaimmin istuu ristissä säärin. "Sinähän olet hyvin rikas, Laagje", puhui kauppias, "onhan sinulla monta tuhatta poroa?" "En ole rikas", vastasi Lappalainen." "Montako poroa sinulla on?" "En tiedä, tänään voipi olla monta, huomenna ei yhtään!"
Taikka esittäköön edes todistusvoimaisen luettelon, joka jonkunlaisella varmuudella selvittäisi sen perin tärkeän seikan, joka epäilemättä on pidettävä koko asian lähtökohtana: nimittäin kuinka monta omenaa puheenalaisessa puussa alkuansa on ollut, ja montako siinä on nyt.
Kenonen pyyhki kämmenselkämällään suunsa ja kysyi: »Montako lehmää se Ihalainen on tässä elättänyt?» »Toistakymmentä lehmän kantturaahan tässä on ruokittu ja siihen vielä härkä ja muutama hieho ja vasikoita», selitti. Anna Liisa kahvipuuhissaan häärien, ja Maija Liisa lisäsi: »Ja onhan tässä talossa muutakin kavetta yhden miehen osaksi.»
Käytävä minusta ei ollut tuntunut erittäin pitkältä, kun enoni kulki edelläni kynttilän kanssa, vaan nyt kun oli pimeä ja kun olimme epätietoisia ja jännityksissä, niin se tuntui ihan päättymättömältä, ja takanani kuulin Savaryn karkean äänen jyrisevän että montako peninkulmaa meidän vielä piti kulkea tätä myyränpolkua. "Hiljaa!" kuiskasi Gérard. "Minä kuulen jonkun olevan edessämme."
"Minä luulen että hänellä tällä kertaa on enemmän kuin puoli siitä luvusta, mikä meillä on. Sekä Döbeln että Gripenberg ovat kanssa." "Döbeln myös! Ja meillä ei ole täyttä kahta sen vertaa väkeä kuin heillä! Voi vaivaisia, nääntyneitä sotureitani! Suomalaiset tappelevat kuin hurjat. Montako tykkiä heillä on?" "Kumminkin kaksitoista, kentiesi kuusitoistakin.
Silloin pälkähti päähäni laskea, montako kirjainyhdistelmää tämmöisessä lukossa oli mahdollista. Ja kun tulin siihen tulokseen, että oli mitättömän pieni mahdollisuus yhden ihmisen iällä riittää lukon avaamiseen, löin suutuksissa nyrkkini pöytälaattaan ja panin maata.
Paljoko pannaan?» Jos olisi hänestä riippunut, olisi punninnut koko puotinsa pusseihin. Saipas kerrankin ostaa rentonaan, tarvitsematta särkeä päätään sillä, mihin kaikkeen pitää markkansa murentaa. Laskin lystikseni, montako kahvipussia oli Matrosoffin etelähyllyllä. Niitä ei ollut siinä enemmän kuin että olisin voinut ostaa koko seinällisen, jos halusin. Kun et ostanut. Mitäs minä.
Ell'ei enkelein ääni olisi niin ylen vieno, kuuluisi heidän laulunsa varmaan sinne." "Mitä! se on siis korkeampi kuin Montmartre'n mäki, ... joka kuitenkin, Pariisilaisten käsityksen mukaan, on maapallon mahtavimpia kukkuloita." "Montako hengellistä en luostarissa?" Villon kysyi. "Kaksi-toista on tavallisesti. Vaan nyt on jonkun aikaa ollut kolme-toista."
Päivän Sana
Muut Etsivät