Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025


Saksan hallitus antoi täsmällisen selityksen, että se tulisi tekemään liittolaisvelvollisuutensa, siinä tapauksessa että Venäjä hyökkäisi Itävalta-Unkarin kimppuun. Maaliskuun 20 p. Pietarissa oli ministerineuvoston ylimääräinen istunto.

Ruhtinas Lvov oli nimeksi jäänyt ministerineuvoston puheenjohtajaksi. Huolestuneena hän kuunteli uuden maatalousministerin Tshernovin pitkiä puheita, joka näki tulevaisuuden mitä ruusunkarvaisimmassa valossa, aikoi onnellistuttaa talonpojat tekemällä kiertomatkan maaseudulle ja tahtoi toteuttaa agraariuudistuksen alhaalta eikä ylhäältä päin. Se tapahtuikin jo.

Pobedonostsev otti eronsa, hallittuansa 24 vuotta Venäjää. Hänen sijaansa astui rahaministeri, kreivi Witte, länsimaisen mallin mukaan 6 p. marraskuuta perustetun ministerineuvoston puheenjohtaja, jonka valtapiiristä kuitenkin poistettiin hovi, sotajoukko, merisotalaitos ja ulkopolitiikka. Pietarin sotavoimien ylipäälliköksi tuli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsh.

Ministerineuvoston puheenjohtajaksi tuli Kerenski, jota porvarillisetkin puolueet pitivät ainoana voimakkaana miehenä, joka kykeni pelastamaan luhistuvaa valtakuntaa. Tarmokkaasti hän ryhtyi vastustamaan Suomen irroittamista Venäjästä. Jyrkässä muodossa Helsingin senaatti oli kieltänyt Pietarin hallitukselta tämän pyytämän 350 miljoonan markan suuruisen lainan.

Ministerineuvoston puheenjohtajaksi tsaari jonkin verran horjuttuaan nimitti raha-asiain ministerin Vladimir Kokovtsovin. Hän oli kykenevä ja hyväntahtoinen virkavaltias, mutta katseli vähäksyen kuin mitäkin lapsellista menoa sitä pyrintöä, joka niin intohimoisesti vaati lokakuunmanifestissa luvattujen vapauksien laillista vakauttamista.

Sen johdosta oli 20 p. maaliskuuta ministerineuvoston kokous, jossa tsaari johti puhetta ja jossa olivat läsnä myöskin suuriruhtinaat Konstantin ja Vladimir. Suuri enemmistö, siinä myöskin molemmat suuriruhtinaat, kannatti Loris-Melikovin esittämää ohjelmaa.

Palatessaan Talvipalatsiin hän tapaa ministerineuvoston kovin alla päin. Nuo 300 kasakkaa ovat kokouksen pidettyään lähteneet tiehensä, koska "he eivät tahdo ampua kansaa". Sen johdosta on Nevan rintama jäänyt puolustuksetta. Kerenski lohduttaa heitä sillä, että hän tuo apua. Silloin Mihailovskin sotilaskoulun junkkarit viisine tykkeineen lähtevät tiehensä.

Silloin Stolypin astui vaaran paikalle ja otti ministerineuvoston johdon. Hän oli kunnianhimoinen ja kyvykäs, mutta myöskin isänmaallinen ja rohkea. Hän uskoi hallituksen voimaan ja monarkian tulevaisuuteen. Urkkija Asevin salaiset kertomukset sosiaalivallankumouksellisen puolueen vähistä voimakeinoista vahvistivat häntä luottamuksessaan.

Tämän paljastuksen vastustamiseksi, joka ei ollut jäänyt vaille vaikutusta tsaariin, lausuivat ministerineuvoston kaikki jäsenet mielipiteenään, että asetus oli vahvistettava. Vain yksi vastusti Konstantin Pobedonostsev. Lämpimästi hän puolusti professorinvaaleja, oppi- ja opetusvapautta, osakunnallista ylioppilaselämää. Tsaari hämmästyi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät