Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Oikeusperuste siihen saatiin eräästä historiallisesta legendasta, jota Venäjän sanomalehdistö vuodesta 1908 kertoili lukijoilleen historiallisena tosiasiana: keskiajalla muka Moskovan suuriruhtinaat Ruijassa, nykyisessä Ruotsin Länsipohjan maakunnassa, sekä siitä etelään päin aina Trondhjemin takaa olivat kantaneet veroa.
Yhä vielä Japanin hallitus tarjoo kättänsä rauhalliseen sovinnontekoon, mutta Pietarin kabinetti kehoittaa sitä kääntymään käskynhaltija Aleksejevin puoleen Port Arthurissa, niinkuin kerran 16. vuosisadalla Moskovan suuriruhtinaat ylpeästi olivat lähettäneet pikkuvaltioiden, niinkuin Ruotsin ja Liivinmaan, hallitukset asioineen Novgorodissa olevan käskynhaltijansa puheille.
Sellaista monimutkaista työtä pidettiin kokonaan tarpeettomana, koskapa Venäjän valtakunnan perustuslakien 12. artiklan mukaan ei Venäjän kansa, vaan tsaari "määrää Venäjän valtakunnan ulkopolitiikan suunnan". Nikolai II:n rauhanvakuutuksiin uskottiin lujasti ja varmasti ja jätettiin tahallaan huomioon-ottamatta tsaarin yhä uudistuneet sanansarikkomiset ja hänen horjuva politiikkansa, mihin vaikuttivat vastuuttomat neuvonantajat, suuriruhtinaat, seikkailijat, henkienmanaajat ja "pyhät vanhukset", jotka sanoivat olevansa yhteydessä yliaistillisen maailman kanssa.
Monet suuriruhtinaat ja tsaari itse tulivat tuon Jalun vasemmalla rannalla sijaitsevan valtiollisen puunsahauslaitoksen osakkaiksi, jonka suojelemiseksi muodostettiin "metsävartiosto" venäläisistä sotajoukoista.
Sen johdosta oli 20 p. maaliskuuta ministerineuvoston kokous, jossa tsaari johti puhetta ja jossa olivat läsnä myöskin suuriruhtinaat Konstantin ja Vladimir. Suuri enemmistö, siinä myöskin molemmat suuriruhtinaat, kannatti Loris-Melikovin esittämää ohjelmaa.
Se itsevaltais-virkavaltainen hallitusjärjestelmä, jonka Moskovan suuriruhtinaat tatarilaisen esikuvan mukaan 14. vuosisadalla olivat perustaneet, oli perusolemukseltaan muuttumattomana ja vain ulkonaisesti Pietari suuren ja hänen seuraajiensa uudistuksien koskettamana jatkunut keskiajasta 19. vuosisadalle.
Ratkaisun aikaansaavat vihdoin suuriruhtinaat Sergei Aleksandrovitsh ja Nikolai Nikolajevitsh, jotka "luopumisessa koetelluista vanhavenäläisistä hallitusperiaatteista" luulevat näkevänsä vaaran hallitsijasuvulle. Pobedonostsevin sepittämä tsaarillinen ukaasi 25 p:ltä jouluk. 1904 antoi vain sangen ylimalkaisia uudistuslupauksia, joiden toimittaminen jätettiin ministerikomitean huoleksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät