Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Plehwen järjestelmä sai hänen hallitustoveriensa joukosta vain yhden päättäväisen vastustajan. Tämä oli Witte. Valtiomiehensilmällään hän näki, että Pobedonostsevin ja Plehwen johtama sisäpolitiikka oli vievä valtakunnan vallankumoukseen, ulkopolitiikka taas syöksevä sen sotaan Japanin kanssa, jonka loppu ja seuraukset olivat ennalta laskemattomat.
"Vapautusliiton" perustaminen. Menshevismi ja bolshevismi. Plehwen taistelu vapautusliittoa ja sosiaalidemokratiaa vastaan. Ihmeidentekijä Serafina. Witten kukistuminen. 7. luku: Ulkopolitiikka 1879-1904 ................................. 127 I. Läheinen Itä: Sotapäälliköitä. Vannovskin armeijauudistus. Giers. Kolmenkeisarinliitto. Bulgarian selkkaukset. Vuoden 1887 kriisi.
Neuvottelu loppui siihen päätökseen, että Konstantinopoli oli yleisen europpalaisen sodan aikana äkkiylläköllä meren puolelta vallattava. Kokouksen pöytäkirja esitettiin tsaarille vahvistettavaksi. Nikolai II kirjoitti siihen: "Minä hyväksyn neuvottelun päätöksen täydessä laajuudessaan." Ulkopolitiikka 1906-1914. I. Läheinen Itä.
Tätä lääkärien päätöslauselmaa eivät ainoastaan he itse ottaneet vakavalta kannalta, vaan sen teki myöskin hallitus. Oli aika avata venttiili idässä ja johtaa kansan kokoutunut raivo tsaarista mikadoon. Ulkopolitiikka 1879-1904. I. Läheinen itä. "Itsekkäät aikomukset ovat keisarillisen hallituksen politiikalle vallan vieraat."
Molempien hallitusten ulkopolitiikka. Miljukovin kukistuminen. Kadettilais-sosialistisen kabinetin muodostaminen. Talonpoikaiskomiteat vallassa maaseuduilla. Kerenskin sotasaarna. Heinäkuun hyökkäyksen raukeaminen. Bolshevistinen kipinä Pietarissa. Leninin tappio ja pako. Ukrainan itsehallinto. Kerenskin toimenpiteet Suomen itsenäisyyttä vastaan. Moskovan valtiollinen neuvottelu.
Pobedonostsev otti eronsa, hallittuansa 24 vuotta Venäjää. Hänen sijaansa astui rahaministeri, kreivi Witte, länsimaisen mallin mukaan 6 p. marraskuuta perustetun ministerineuvoston puheenjohtaja, jonka valtapiiristä kuitenkin poistettiin hovi, sotajoukko, merisotalaitos ja ulkopolitiikka. Pietarin sotavoimien ylipäälliköksi tuli suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsh.
Osuustoiminta. Suurteollisuuden uusi kukoistus. Syndikaatit. Rautatielaitos. Kauppatasaus. Kauppasopimus Saksan kanssa. Pankkilaitos. Työväestö ja lakkojen vastustaminen. Bodaibon lakko. Sisäministeri N. Maklakov. Valtakunnan raha-asiain loistava tila. Sotapuolue kukistaa Kokovtsovin. 14. luku: Ulkopolitiikka 1906-1914 ................................ 285 I. Kaukainen Itä: Suhde Japaniin.
Sen nojalla oli keisarin ulkopolitiikka, hänen ainoan poikansa kuoltua 1716, yksinomaan tähdännyt hänen vanhimman tyttärensä Maria Teresian perintöoikeuden turvaamista, eikä hän ollut pelännyt uhrauksia tätä päämaalia saavuttaakseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät