Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Se on hyvä, sanoi hän itsekseen, räpytteli vähän aikaa silmiään ja sitten, päättäväisyyden ilme katseessa suuntasi askeleensa Natalja Feodorovnan antaman osotteen mukaan. Natalja Feodorovna oli oikeassa: he olivat nähneet toisensa viimeisen kerran, sillä kolmen päivän kuluttua antoi Boris Mihailovitsh hänet ilmi ja hän hävisi ainiaaksi vankiloihin.
Nä? Aleksei Dmitrievitshillä oli pinkka linnoituspiirroksia ja hän odotteli nähtävästi kärsimättömänä milloin tervehdyksistä ja muista syrjäseikoista päästään. Mutta Boris Mihailovitsh, santarmiupseeri, seisoi kalpeana kuin lakana oven luona. Boris, mikä sinun on? sanoi Aleksei ihmeissään. Boris Mihailovitsh sammalteli vähän puheessaan ainakin, mutta nyt ei tahtonut saada sanaakaan suustansa.
'Tuommoinen hupakko se luonto nyt on', virkkoi hän; 'tuoss' on nyt mies surman oma, välttämättömästi surman oma, mutta yhäpäs vaan näet kihnuttaa ja kuhnuttaa, tilaa vaan ottaa ja muita estää'. 'Ohhoh', arvelin minä, 'kovinhan sun laitasi onkin huono, Mihail Mihailovitsh!... Mutta paraninpas vaan ja elänyt olen tähän päivään asti. Kyllä te olette oikeassa".
Kauppias ei tahtonut mitenkään päästää minua, sanoi hän vihdoin. Väsyin lopulta hänen kanssansa. Tulin käytävään ja sanoin Simon Mihailovitshille: »kunpa se edes päästäisi minut. Olen väsynyt». Tähän Simon Mihailovitsh sanoi: »mekin olemme häneen kyllästyneet. Me tahdomme antaa hänelle unipulveria; kun hän nukkuu, pääset sinäkin menemään.» Minä sanoin; »no hyvä»; en luullut pulveria vaaralliseksi.
Kysyväisenä katseli Maria Eudotjaa, ja tämä jatkoi: Natalia Narishkin oli yhtä kaunis ja yhtä köyhä kuin te, mutta Alexei Mihailovitsh, Venäjän suuri tsaari, otti hänet puolisokseen, vaikka sitä kyllä bojaarit vastustivat. Siitä näette, kuinka onnellisesti saattaa käydä sen, joka on hyvä ja sydämmestään nöyrä. Mutta sittenkään ei Mariassa näkynyt mitään myöntymisen merkkiä.
Toveri, Boris Mihailovitsh, oli sanonut: hallituksen täytyy paisua niin mahtavaksi voimaksi, sen täytyy laajentaa valtaansa niin joka soppeen, että se kerran voi pelkällä mahtisanalla yksinkertaisesti kieltää sekä viinan että siveettömyyden.
Vot, vot! ilkkui Varvara asialle, voitollensa oikeammin ja hieman humalainen Osiippa yhä hoki: Vot puhutaan... Matvei Ivanovitsh puhuu... Jotta sukuisuus puhuu... Aleksei Mihailovitsh sukuisuus mutta... Avos ... Avos ei?... Eh? Mutta ukko Durnjakin koki kuitata loppuviinoja suuhunsa, että joutuisi Iivanaa opettamaan.
Kreivi Ivan Mihailovitsh oli virasta eronnut ministeri ja sangen luja-mielipiteinen mies.
Mutta siinä tulikin hän, Annushkakin kun oli pyörähtänyt eteiseen, ottaneeksi pullonsuusta ryypyn, siunasi itsensä, ristiytyi ja jatkoi sitten yrittäen: Luoja vot sanoit, mutta... Mutta siinä hän äkkiä muuttikin, kysäisten: Niin että, vot... Paljonko Aleksei Mihailovitsh maksaa parista? Noo... Mitäs hän paljon... Siinä ruplan jos ja puolikkaan, niin, nureksi ukko työssään.
Vot Mihail Mihailovitsh... Lihatshoff tää tarkoitan, on, puhun, ylhäisyys, mutta... Aleksei Mihailovitsh vasta sukuisuus... Korkeasti jalosukuisuus, tarkoitan, penäsi hän ja kuroi kenkää. Annushka jo ihan kuin suuttui: Matvei Ivanovitsh! hän miehelleen jo kuin äkeästi tenäsi, jatkaen: Puhutaan sinulle, Matvei Ivanovitsh, jotta ylhäisyys... Oikea ylhäisyys eikä sukuisuus!... Kuulitko?
Päivän Sana
Muut Etsivät