United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Köyh' asuu akkanen töllissään, Leipäänsä kyynelin kastaa; Hän istuu siin' ypö-yksinään; Häll' eikö heimoa, lasta? Näin istuiss' aikahan menneesen Pois kauas miettehet lentää, Pois kauas aikahan kultaiseen Ja vedet poskille entää. Ain' ollut näin ei hän yksinään; Häll' oli poikansa silloin; Nyt missä lie, mihin viipyikään? Taas hänet nähnehe milloin?
Pitkää partaansa siveltää, Puistavi päätä ja hasta, »Ei, tät' en voi minä selvittää, Tuopa se pulma on vasta.» Kuin tapa häll' on, heittää hän Moiset miettehet mielestään, Toimihins', askariinsa Käypi ja ammattiinsa.
Näin istuiss' aikahan menneeseen Pois kauvas miettehet lentää, Pois kauvas aikahan kultaiseen Ja vedet poskille entää. Ain' ollut näin ei hän yksinään; Häll' oli poikansa silloin; Nyt missä lie, mihin viipyikään? Taas hänet nähnehe milloin? Se häll' oli kallehin kalleus, Pimeässä silmien valo, Se kurjuudessakin lohdutus, Se päivän koittavan salo.
Mutta kavahtakaa molemmat!» lopetti hän ankaralla äänellä. »Sillä milloin on kuultu, että Allan Mac Aulaylle olisi joku häväistys tehty, hänen sitä kymmenkertaisesti kostamatta?» Näin sanoen hän puristi kovasti Annikan käsivartta, veti lakkinsa alas silmille ja astui ulos kamarista. Kun läksit pois, Ma tunsin mielen' miettehet, ja näin Mi niissä riehui. Voi! Se oli lempi.