Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ja välistä tapasi hän itsensä pelkäämästä arvaamatonta ja odottamatonta, joutui samaan mielentilaan kuin silloin, kun Reidan kanssa hiihti Panulaan ja kun karkasi liekkien keskeltä palavasta saunasta. Hänen vaimonsa oli aina kammonut synkkiä saloja ja niiden peikkoja ja pimeyttä, ja sieltä oli hänen tuhonsa tullutkin. Tulisiko sieltä kerran hänenkin tuhonsa?
Georgin jaloa luonnetta hän jäi kovasti ihmettelemään. "Koht'siltään saatte enempää kuulla minusta", sanoi hän noustessaan ja pudisti sydämmellisesti Georgin kättä. "En tällä kertaa tahdo teitä viivyttää." Hän katosi ovesta keveällä päännyykäyksellä. Mutta Georg jäi hyvin omituiseen mielentilaan. Hän oli vallan hämmästyksissään tietämättä mitä ajatella tästä kaikesta.
Ajureja ei täällä muuten voisi ollakaan, sillä ei ole semmoisia teitä, joita myöten voitaisiin ajaa. Saamme lähteä itse itsellemme asuntoa etsimään. Sen löydämmekin heti aseman luota. Ja kun nyt olemme kerran päässeet sille tuulelle, siihen mielentilaan, että kaikki meitä miellyttää, niin miellytti meitä hotellikin, mikä tapahtui nyt ensi kerran elämässäni.
"Huudanpa kyllä", sanoin minä, "vaan en Herakleena, mutta Iolaona Herakleen." "Se ei tee eroitusta", sanoi hän. XXXIX. "Mutta varokaamme ensiksi, ettemme joudu erääsen mielentilaan." "Mihin tilaan?", kysyin minä. "Ettemme me joudu keskustelun vihaajiksi, samaten kuin löytyy ihmis-vihaajia; "sillä", jatkoi hän, "suurempaa pahaa ei voi ihmisen osaksi tulla, kuin joutua keskustelun vihaajaksi.
Eipä edes uni tuonut tähän muutosta; vankilasta pois pakeneminen, mitä mahdottomimmat karkaamiset uni loihti, jotka aina päättyivät niin, että taas joutui kiinni ja vankilan muurien sisälle; ei edes yli kymmenen vuotinenkaan vankilassa olo tämmöisiä unia lopettanut... Niin, usein, hyvin usein joutuu tuollaiseen mielentilaan ja silloin tunnet salaista toivoa, että tuotaisiin uusia vankeja, jotka edes jonkinlaista vaihtelua tähän haudankaltaiseen yksitoikkoisuuteen toisivat.
Parin tunnin kuluttua oli kaikki selvillä. Sanna kirposi itkien Esan kaulasta ja toivoi äärettömällä katkeruudella Esalle matkaa alimmaiseen hiiteen. Hänen oli ollut pakko ilmoittaa Esalle olevansa tämän toimesta raskaana ja vaatinut morsiamen oikeuksia. Esan nykyiseen mielentilaan teki Sannan ilmaisu melkein virvoittavan vaikutuksen.
Se oli sama tyttö, joka seisoi tuolla tuskin jalan leveällä kalliokielellä ja uneksien katsoi alas syvyyteen, jonka partaalla hän seisoi. Keskellä vallattomuuttansa joutui hän outoon mielentilaan, hän kävi hiljaiseksi ja tyyneksi sekä katseli eteensä surumielisesti, ikäänkuin hän olisi nähnyt jotakin, jota hän halasi eikä kuitenkaan voinut saavuttaa.
Mutta joka kerta, kun sellainen tunne uhkasi hänen mielensä täyttää, pudisti hän sen pois äänettömällä uhkauksella, että säälittä ja armotta hän on käyvä pahoja henkiä karkoittamaan, vaikkakin ne tulta hänen päälleen tuiskuaisivat. Joskus hänkin, kun työalansa laajuutta ajatteli, tunsi joutuvansa samanlaiseen mielentilaan kuin vaimonsa ja ajatteli, eikö ehkä olisi ollut parempi jäädä Turkuun.
Saan hänetkin samaan mielentilaan ja minusta näyttää, että hän tarkastaa minua omituinen, utelias kiilto silmissä. Se osaa kuvata tuo, sanoo hän. On hauskaa kuulla, kun hän tulee ja kertoo sieltä ulkomailta. Kuinka minä sinua äärettömästi rakastan! Minä kun tulen sieltä, niin laitan sinulle pienen hauskan kodin. Kuinka sinä tulet olemaan tyytyväinen ja onnellinen!
Lopuksi hän painui mielentilaan, joka oli ollut hänelle vieras monta vuotta hän itki... Mutta riitakysymykseen se vaikutti merkillisesti. Ei sanaakaan enää Johan Henrikistä ja pojalle vain sävyisiä kehoituksia. Isähän tarkoitti vain hyvää... Näytti siltä kuin Aletten silmiin olisi vilahtanut yhtä ja toista. Tuo äkillinen purkaus oli todella saattanut hänet ymmälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät