Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. marraskuuta 2025
Oli meno ja meteli sellainen, että olisi voinut luulla paholaisen olevan liikkeellä. Kun he kaikki olivat kadonneet metsään, laskeutui toinen ylioppilaista alas piilopaikastaan, ja tuossa tuokiossa hän istui vankkureissa tutkimassa eväskorien herkullista sisältöä. Toinen laski alas puusta nuoran, johon maahantullut sitoi kiinni eväskorit.
Näkivät he kuunvalossa seitsemän miestä paitasillaan, pyssyt olalla, hevosinensa kiirehtivän esiin. Ja luulivat he joukon kiukkuisia peikkoja Impivaaran luolista karkaavan heidän päällensä. Kova oli niitulla liike ja meno. Virna-päisinä kiitivät matkustavien hevoset, kiitivät sinne, kiitivät tänne, ja miehistä mikä huusi, mikä siunaili, mikä kirosi ja lausui kaikuvalla äänellä.
Me emme ole vielä monen hengen kanssa olleet puheisilla täällä ja kenties olemme jo saaneet useampia vihamiehiä kuin ystäviä, varsinkin kun olemme julkisesti puhuneet kansakoulun puoleen; semmoista on maailman meno". "Tuolla kokouksessa kansakoulun vastustajat puhuivat herroista ja muista virkamiehistä niin rumasti, ovatko herrat sitten niin pahoja?"
Kuinka sinä olet tänne tullut? Mikä meno täällä metsässä?" Taavetti alkoi nyt lyhyesti kertomaan Juosepin katoamista, mutta pian keskeytti hän herjaus-sanoilla vasten Penttiä ja hänen vaimoansa.
Ka seisoohan se mestari... Mutta olisi tässä jo tarpeen vähän kipakampi meno. Ei, Myrkky!... Kuka hiljaa kulkee, hän kauvimmin kestää. Luukas, joka on viisas ja ymmärtäväinen mies, sanoo sinulle, että naima-asioissa ei pinkaisemalla juosten pitkälle potkita.
Antakaat minulle Miss Spenlow'in kirjeet tuleen heitettäväksi; ja vaikka meidän yhteytemme vast'edes täytyy, te ymmärrätte, supistua Commons'iin, suostukaamme, ettemme sen koommin menneitä mainitse. No niin, Mr. Copperfield, teiltä ei puutu järkeä; ja tämä on järjellinen meno". Ei! Minä en voinut ajatella mitään tämmöistä suostumusta.
Kaupungille tultua joutui hän kulkemaan kirkkoon menevää väkivirtaa vastaan. Hän poikkesi toiselle kadulle ja lähti sitä takaisin kirkkoon päin. Kirkon portaille tultua ajatteli hän pyörähtää takaisin, sillä vaikka olikin viime aikoina ahkerasti käynyt kirkossa, melkein joka sunnuntai ja väliin kahdestikin yhtenä, tuntui hänestä vaikealle nyt sinne meno, kun oli rippilasten sunnuntai.
Aina ilmestyi esteitä, milloin oli toveria hänen luonaan, milloin taas johonkin meno. Mutta eipä Hanna näyttänyt sitä pahaksi panevan. Hän oli järkevä ja hyväluontoinen, oikein kelpo tyttö. Salmela taaskin kerran monesta aikaa suuteli hänen kuvaansa. Lukea hän aikoi ahkerasti tänä vuonna; mutta syyslukukausi kuitenkin meni, ilman että aikomuksesta sen valmiimpaa tuli.
Hevonen oli jo valjaissa. Eulaliina istahti sulhasinensa kärryihin. Muu joukko seurasi jalkaisin mukana ja niin lähdettiin nyt mennä jyryämään Sakarin kotitaloa kohti, josta tietysti oli alkava varsinainen taivaaseen meno.
Ja nyt oli hänen vietävä myrttiseppele, joka vielä oli ymmyrkäisessä kotelossaan kulmapöydällä, Elisabetille ja koristettava hänet, jotta hänkin kerran astuisi hopeamorsiamen tietä samoin kuin nyt hän, äiti... »Käy liiaksi äidin sydämelle, kun hänen täytyy nyt luopua Elisabetista. Sehän on maailman meno» tuumaili Johan Henrik äidin mentyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät