Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Aina tuon suuren juhlapäivän aamuhetkestä asti oltiin innokkaasti puuhassa koulusaleissa; toisessa kohosi kuusi, jättiläispuu, minkä Rautio ja hänen oppilaansa olivat kaataneet pappilan metsästä ja sitten riemusaatossa kotiin tuoneet. Nyt oli kuusi koristettava oikein kauniiksi ja tässä osoittautui opettajatar kerrassaan mestariksi.
Kaikki, mikä vielä oli jäänyt viimeiseen hetkeen asti, oli siis kiireesti siivottava, siistittävä ja koristettava niin kauniisti kuin suinkin mahdollista. Kunniaportti oli rakennettu tulliin, ja kaikki kaupungin nuoret neitoset olivat innokkaassa toimessa sitä kukilla ja lehvillä kaunistaakseen.
Ja kovassa touhussa olivat sekä pojat että äiti olleet koko viime viikon saadakseen kaikki järjestykseen täällä huvilassa vietettävää juhlaa varten isä oli tullut kovin säästeliääksi sen jälkeen kuin oli menettänyt niin paljon rahaa Varaasin metsässä ja hienoksi ja siistiksi joka paikan, piano ja ylimääräinen kuorma tuoleja ja muita huonekaluja oli tuotava kotoa kaupungista tätä tilaisuutta varten, tilapäisiä lepo- ja istumapaikkoja sijoitettava sinne tänne ja kaikki huoneet koristettava ja saatava käyttökelpoiseksi mahdollisimman parhaalla tavalla siltäkin varalta, että sattuisi tulemaan ruma ilma ja sade, niin että vieraiden olisi pakko pysytellä sisällä.
"Minua ilahduttaa, että saan kukistetuksi suuren taistelujen järjestäjän Narseksen hänen omilla keinoillaan. "Minä menen tähän taisteluun kuin juhlaan. "Sinun on sen vuoksi koristettava kypäräni, ratsuni ja keihääni kukkaköynnöksin ja nauhoin." "Kukkaköynnöksin ja nauhoin. "Siten koristetaan vain uhreja." "Ja voittajia, Valeria."
Ja nyt oli hänen vietävä myrttiseppele, joka vielä oli ymmyrkäisessä kotelossaan kulmapöydällä, Elisabetille ja koristettava hänet, jotta hänkin kerran astuisi hopeamorsiamen tietä samoin kuin nyt hän, äiti... »Käy liiaksi äidin sydämelle, kun hänen täytyy nyt luopua Elisabetista. Sehän on maailman meno» tuumaili Johan Henrik äidin mentyä.
Illalla ennen hautausta tuotiin ruumis saliin, jossa kerran oli niin iloisina nautittu aamiaista ja keskusteltu, mitenkä sama sali olisi koristettava kaksoishäitten suurta juhlaa varten. Nyt siellä viimeistä yötä valvottiin ruumiin ääressä, siellä ei ollut lehtiä, ei köynnöksiä, ainoastaan neljä palavaa vahakynttilää ja joukko valkeita ruusuja, jotka samana aamuna oli tuotu sinne.
Hanna huokasi ja punastui. Hän käsitti isänsä ymmärtäneen, mitä ajatuksia ja tunteita hänen mielessään liikkui. Hän suuteli isänsä kättä ja meni työhönsä. Raskain mielin läksi hän täyttämään emännän velvollisuuksiansa. Tämä oli hänestä kuin uhrijuhla. Vanha, rakas koti oli järjestettävä ja koristettava, sisustettava ja sievistettävä kelle?
Sen olisi kai nyt kohta hautajaiset vietettävä, vanhan vuosisadan. Se olisi kaikilla kunniallisilla menoilla saatettava viimeiseen leposijaansa historian kalmistossa. Olisi haudalla ylistyspuheita pidettävä ja kumpu kukkasilla koristettava. Vapauden vuosisata ... yhdenvertaisuuden ja veljeyden ... valistuksen vuosisata edistyksen kaikinpuolisen: sähkön ja voimavaunujen!
Päivän Sana
Muut Etsivät