Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Mutta hän tyytyi ja lopetti: No mitäpäs siitä!... Työtä, herrankiitos, on... Suutaroit, kähräät... Vot, siinä sinulle korkeasukuisuus, ... meikäläiselle! Iivana oli nyt kaikesta selvillä: ukko oli siis Annushkan, hänen väärän morsiamensa työläinen, kisälli. Niin hän käsitti ukon puheet, niin uskoi. Hän puuttui nyt puheeseen yleensä vain, alottaen: Vot Luoja, sanot, alkoi hän.
"Yhtä kaikki", sanoi Iikka, nousi samassa seisomaan ja piti seuraavan puheen: "Kunnioitettavat kansalaiset!" (Kaikki iloinen melu vaikeni). "Minua on pyydetty puhumaan tässä tilassa jotain. Toisten pyynti perustuu siihen, että he luulevat saavansa kuulla puheessani jotain hyvää ja kelvollista, jota ei kuitenkaan minulta tule; toiset ovat taas pyyntönsä perustaneet siihen, että saisivat oikein pilkan ja ivan sijaa kansaa vastaan ja kaikkia niitä kohtaan, jotka kansan etua valvovat. Siihen sitte vielä lisäksi tulee, että ympärilläni näen enimmältä osalta niitä, jotka ovat siunatusta opinlähteestä saaneet ammentaa sieluunsa niitä totuuksia, joita maailma on tähän saakka havainnut ja tunnustanut ainoiksi oikeiksi tiedetten alalla. Katsoen näihin asianhaaroihin, huomannette kaikki, ett'ei tehtäväni ole meikäläiselle mikään helppo asia; mutta aionpa kuitenkin puhua jotain.
Silloin Bansh tavallisesti tinkaisee viinaa, ryyppää, ja huima ajo alkaa taas." "Te taidatte olla myöskin innokas metsämies, Luka Petrovitsh?" "Olisin ollut kyllä ... en nyt, nyt on minun aikani ollut ja mennyt vaan nuorena miehenä ... mutta näettehän se ei sovi meikäläiselle miehelle. Aatelismiehen rinnalle ei käy meidän miehen pyrkiminen.
Meikäläiselle on kerjääminen viimeinen keino, se on tosiaankin *viimeinen*. Jollei minulla olisi kyllin syytä pelätä, että minä itse muutamain viikkojen kuluttua jyrsin olkileipää jossain kopukan nurkassa, en minä enää kerjäisi tässä, vaan koettaisin saada velaksi omalla vastuullani, täyttääkseni sen velvollisuuden, minkä hoitokunta, ne harvat, jotka siellä enää jaksavat yhteisestä hädästä välittää, ovat minulle uskoneet.
Parin askelen päässä oli matala paasi. Paadelle istahti Mörskyn Marketta ja alkoi nuppuneulan kärjellä pistellä mansikoita tuohisesta suuhunsa. Eikö Juhana huolisi mansikoita? kysyi Marketta. Kukapa niitä sitten meikäläiselle miehelle antaisi, vaikka huolisinkin. Mutta miksi te pojat teette yhtenään kiusaa tytöille? Mitä kiusaa? Mansikkakauppaahan nuo tuolla hieroivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät