Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Kulkiessaan Maslovan ohitse vangit kaikki katselivat häntä ja muutamat tulivat hänen luoksensa nykimään häntä. Katos sitä tyttöä vaan, ai-ai kun olet pulska, sanoi joku näistä. Muistas minua, kun tavataan, pani toinen silmää iskien. Yksi, musta, niska siniseksi ajeltuna ja viikset ajelluilla kasvoilla, sotkeutuen jalkarautoihinsa ja rämistäen niitä, hypähti Maslovan luokse ja kapsahti kaulaan.
Missä tarkoituksessa siellä kävitte? kysyi syyttäjän apulainen huomaamattansa kääntyen jo suoraan Maslovan puoleen. Järjestääkseni pukuani ja odotellakseni ajuria. Entä Kartinkin, oliko hän huoneessa syytetyn kanssa, vai ei? Tuli hänkin sinne. Mitä varten? Kauppiaalta oli jäänyt samppanjakonjakkia, me yhdessä joimme sen loppuun. Vai joitte yhdessä. Hyvä on.
Enkö ole nyt vapaa juuri tuon hänen käytöksensä tähden?» Mutta tuskin oli hän tehnyt tämän kysymyksen kun hän jo ymmärsi, että pitämällä itseään vapautettuna ja hylkäämällä Maslovan, hän ei tule rankaisemaan Maslovaa, kuten olisi tahtonut, vaan itseänsä, ja häntä kauhistutti. »Ei, se mikä on tapahtunut, ei voi muuttaa vaan ainoastaan vahvistaa minun päätöstäni.
Kuunnellessaan satakieliä ja sammakoita muisti Nehljudof tirehtöörin tyttären piaanonsoiton; muistettuaan tirehtöörin, muisti Maslovan, kuinka tämän huulet sammakkojen kurinan tavalla vapisivat hänen sanoessa: »jättäkää se kokonaan». Sitten alkoi saksalainen isännöitsijä laskeutua sammakkojen luo.
Tähän tunteeseen sekaantui muun muassa se, että Simonsonin aikomus hävitti kaiken erikoisuuden eli harvinaisuuden Nehljudofin teolta, vähensi hänen omissa ja muiden silmissä sen uhrin arvoa, johon hän oli valmistunut: jos joku ihminen, ja vielä niin hyvä ja aivan riippumaton kaikista entisyyden siteistä, oli valmis yhdistämään kohtalonsa Maslovan kanssa, niin ei Nehljudofin uhri siis ollutkaan mitään erikoisen merkillistä.
»Tuohan on kuollut nainen», ajatteli Nehljudof katsellen Maslovan ennen niin suloisia, mutta nyt pilaantuneita, turvonneita kasvoja ja pahaa kiiltoa hänen mustissa silmissänsä, jotka seurasivat tirehtööriä ja Nehljudofin kättä kymmenruplaisen kanssa. Ja Nehljudofiin tuli horjumisen hetki.
Kuinka olet täällä senaatissa? kysyi hän surullisesti ja ilottomasti katsoen ystäväänsä. Täälläkö? Siksi, että toivoin saavani oikeutta ja voivani pelastaa viattomasti tuomitun naisen. Minkä naisen? Jonka juttu oli äsken esillä. Vai niin, Maslovan juttu, sanoi Selenin muistutellen. Sehän oli aivan perusteeton valitus.
Mutta tuli ilmi, ettei siellä mitään Maslovaa ollut ja vankilan tirehtööri selitti Nehljudofille, että tämän Maslovan pitäisi olla vanhassa siirtolaisvankilassa. Nehljudof ajoi sinne. Ja todellakin, Katariina Maslova oli siellä. Välimatka tutkintovankilasta siirtolaislinnaan oli tavattoman suuri ja Nehljudof saapui sinne vasta illalla.
Asianajaja oli tullut omissa asioissaan ja myöskin ollakseen läsnä Maslovan anomusta esiteltäessä senaatissa, jos se nimittäin pian tulisi esille. Nehljudofin lähettämä sähkösanoma oli palautunut takaisin Pietariin. Saatuaan Nehljudof ilta tietää milloin Maslovan asia tulisi esille ja mitkä olivat senaattorit, hän hymähti.
Nehljudof jätti hyvästi ja läksi ulos. Keskustelu asianajajan kanssa ja se seikka, että hän siis jo oli ryhtynyt toimenpiteisiin Maslovan puolustukseksi, rauhoittivat hänen mielensä vielä enemmän. Hän tuli kadulle: ilma oli erinomainen, hän hengähti syvään keväistä ilmaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät