United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
MARDIANUS. Antonius, ei! Sua kuningatar lempi Ja omakseen sun kohtalosi otti. ANTONIUS. Vait, rietas kuohilas! Hän minut petti. Sen vuoksi kuolkoon! MARDIANUS. Ihminen vain kerran Voi kuolemalle maksaa velkansa; Hän on sen maksanut. Mit' aioit sinä, Se on jo tehty.
Hän oli ollut huolimaton poika kyläkoulussa, ja vaikka hänen äitinsä oli koulun loputtua maksanut kylän apteekkarille, että tämä iltasin lukisi oppineita kirjoja hänen kanssaan historiasta ja luonnontieteistä, ei niistä ollut paljoa jälellä hänen päässään.
Samana päivänä oli kapteeni kirjoittanut kirjeen Anterolle ja varoittanut häntä tullimiesten tulosta. Se kirje oli maksanut ääretöntä vaivaa kapteenille. Varoittaa sitä, jonka hän toivoi sisimpään helvettiin! Mutta hänen täytyi. Antero voisi tavaransa kadottaa, mutta rikos se yhä liittyisi kauppias-vainajaan ja kapteeniin, jos mitään löydettäisiin.
Sitä paitsi on meidän vierashuoneellamme lämmön väri tummanpunainen matto, tummanpunaiset kartiinit, kaikki lämmintä ja hehkuvaa, ja kun vaan kaikki on somaa ja siistiä, niin ei ole suurta väliä, onko matto maksanut kolme ja puoli dollaria kyynärä tahi seitsemänyhdeksättä centimiä, tahi ovatko kartiinit damast'ista tahi punaisesta puuvilla-kankaasta.
Hän ei tahtonut rikasta tyttöä, joka olisi maksanut hänelle enemmän kuin myötäjäiset, hän oli iloinen siitä, että oli löytänyt kauniin, terveen, ymmärtäväisen ja käytännöllisen naisen, josta oli tuleva hänelle seuralainen ja apu, lohdutus kaikissa elämän vaiheissa.
J. K. Enhän tohtine Eeva-neidille lähettää terveisiä. Tämä koukeroinen kirje on maksanut minulle kahdeksan päivän työn. Hyvästi, sydänkäpyseni. 4. AURORA K
Maalaukset ovat mainioimpain mestarien tekemät ja esittävät tapauksia sekä raamatun että Venäjän historiasta. Eräs kirkonpalvelija näytti meille kaikki ja kertoi meille muutamien maalausten sisällön y.m. Kirkko oli maksanut jonkun verran yli 30 miljoonaa ruplaa. Lauvantai-iltana kävimme me Kremlissä. Silloin oli meillä tilaisuutta kuunnella messua useammissa kirkoissa.
"Minä luulen," sanoi Kenelm, "että minä rohkenen näyttää sitä Mrs Cameronille. Hän varmaankin ostaa sen hoidokkaallensa. Pankaa sormuksen hinta minun velkalistaani." Hän otti sormuksen ja vei sen mukaansa; se oi hyvin halpa pieni sormus, jossa oli yksi ainoa, sydämen muotoinen kivi, eikä maksanut puoltakaan niin paljon kuin medaljongi.
Isä lupasi maksaa kymmenen kappaa ruista ja mestari oli aivan riemuissansa. Ei ollut vielä ennen moista määrää kukaan maksanut. Reilusti löi hän kättä ja vannoi, että pojasta on tuleva viisas ja pian. »Mutta alota nyt siitä iistä!» tökersi isä ja selitti syynkin: »Miekii alotin siitä iistä... Se on niin tukevatekoinen puustain jotta se kelepoisj vaikka kuatuvan talon pöngäks!»
Mutta ääni oli soinnuton, sillä hänelle samassa lensi mieleen, kuinka paljon tuo puku, josta oli vaan yhden illan ilo, lieneekään Almalle maksanut.