Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Hän työnsi sokerikuppia Jussin eteen ja kehotti: »Ota nyt, Vatanen, sokeria ettähän tuntuu! Hyvästikö se Ihalaisen Anna Liisa jaksaa?» »Siinähän se menee. Vaikka vanhuushan se tahtoo siellä Liperissä kaikkia ihmisiä vaivata ja olla vastuksena», selitti Antti. Jussi veti kahvia suuhunsa ja puraistuaan sokeria kysyi, sokeri hampaiden välissä: »Mihinkä tautiin se tämä Makkonen kuoli?»
Kello wiiden aikana nousi Makkonen ylös ja meni hewosia ruokkimaan. Hänen päähänsä pisti mennä katsomaan, oliko mummo jo entisellä paikallaan. Jo kaukaa tähtäili hän mummon kauppapaikkaa nähdäkseen häntä. Siellähän hän jo seisoi, ystäwällisesti tarjoillen tawaroitaan siwukulkijoille.
Ja koska siis häneltä en taida mitään saada, niin tulin teidän luoksenne, En minä ole niin rikas että 300 markkaa minulta joutaa järveen". "Vai on jo täällä lähtenyt leviämään tuo väärennys-juttu", virkkoi Sivelin. "No, tuulen nopeudella", vastasi Makkonen. "Kyllä kohta on Hovilassa velkojia niinkuin kirjavia kissoja". Tämä sana näkyi jo toteutuvan.
Nyt oli Makkonen mennyt edelle häntä itseänsä ja tämä seikka sekä häwetti että harmitti Mielosta. Kauwan käweliwät kauppalangokset sanaakaan sanomatta. "Sinä olit oikeassa, ystäwäni, mummon asiassa", sanoi wihdoin Makkonen. "Me olemme nyt oikeassa molemmat", sanoi Mielonen.
Makkonen oli rehellinen ja varakas talollinen Siikajoen pitäjään kuuluvassa Paavolan kappelissa. Hän oli kirkon isäntä ja nautti kaikissa tärkeissä asioissa koko pitäjän luottamusta. Hän teki paljon hyvää köyhille; samoin myös hänen vaimonsa. Tällä oli itsellä kymmenen lasta, ja hän sääli eritenkin kaikkia orpolapsia.
Ei Kaisa olisi arvannut oikein pitää nyt hintoja korkealla, ja sanoi vain: »Eihän nämä tämmöiset köyhän talot kalliita ole niin kuin noiden rikkaiden Parviaisten ja muiden talot. Liekkö se Makkonen maksanut tästä kolmeakaan tuhatta enempää... Vaan sanovathan ne, että tästä tulisi kallis talo, jos rakentaisi ja korjuuttaisi.» »Vai tulisi rakentamalla kallis!» yhtyi puheeseen Antti.
Tämän perästä syynättiin Kajaanin tullissa helpommin niin että kukko-herkusta oli herroille voittoa mutta talonpojille vieläkin enemmän. Makkonen. Tämä oli rehellinen, toimellinen ja hyvin jaksava talollinen Siikajoen pitäjän Paavolan kappelissa. Hän oli kirkon varaston haltia ja koko pitäjän asiamies milloin joku tärkeä kysymys oli esillä.
Wälisti hän itki, wäliin nauroi, toiwottaen uudelle ostajalleen kaikkea hywää. Makkonen käwi myös usein mummon kauppapaikalla, sillä hänellä oli salaperäinen halu niin tehdä, waikkei hän itsekään tiennyt, minkätähden se niin oli, oliko se hywä wai paha tarkoitus, mutta niin se waan oli. Hänkin osti aina wiidellä pennillä paperossia, mutta hän otti niin monta kuin sillä sai.
Borg tai oikeastaan Porkki kysyi Kaisalta: »Oletko sinä vaimo Kaisa Makkonen tästä kaupungista?» »Ei suinkaan se kuka ole?» vastasi Jussi Kaisan puolesta. »Suu kiinni! Minä kysyn häneltä: Oletko sinä vaimo...» »No näkeehän tuon kysymättäkin, että vaimohan tuo on, kun kerran hameessa käy», järäytti Partanen keskeyttäen. Kuulustelija löi nyrkkinsä pöytään ja ärjäsi: »Suu kiinni! Kuka sinä olet?»
Että kansanmiehet puolestansa olivat hämmästyksissään kaikesta uudesta, jonka olivat nähneet, sen huomaa heidän matkastansa sepittämistään runoista. Makkonen on tästä parikin runoa tehnyt, joista otettakoon pari näytettä tähän elämäkertomukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät