United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
MORTON. Mahtaa Jumalan olla ikävä katsella kaikkea, mitä hän ijankaikkisuudesta edeltäpäin tietää. KNOX. Hänellä on kyllä ajatuksensa siinä, niinkuin minulla teidän puhetta kuunnellessani vaikka minäkin tiesin sitä edeltäpäin. (
Sillä jos minä suullisesti tällaista asiaa lähden ajamaan, niin siihen voi tulla liikoja. Neiti Salmelalle asianne oli niin simppeli. Hän mahtaa olla rikas? HILLERI. Neiti Salmelako? HURMERINTA. Ei, ei, vaan rouva Danell! HILLERI. Niin, rouva Danell. Onhan se tietty asia! HURMERINTA. Vai niin rikas! Taitaa olla kymmeniä tuhansia? HILLERI. Satatuhatta markkaa HURMERINTA. Satatuhatta markkaa!
Ei viitsinyt tarkemmin katsella, kun se niin näytti hämillään olevan ... mahtaa kai jo hävetä tuhmaa tekoaan, mietti. Santra koetti ruveta puhetta teettelemään ja ilmaa kauniiksi kehumaan, mutta muori ei vastannut mitään, meni vain joutuin pois.
Koetin olla aivan välinpitämätön, vaan ei se kauvaksi aikaa onnistunut. Rinnassa se painoi, kunnes viimein kuohahti valloilleen. Hengitin syvään ja raskaasti. Kyyneleetkin pakkautuivat tulemaan; ne olivat vihan ja kostonhalun kyyneleitä, sillä minä luulottelin häntä nyt vihaavani. Ja häntäkö minä olisin rakastanut! Ei, toisellaiselta rakkaus mahtaa tuntua.
Vaikka se ehkä sinun mielesi majaan vähemmän miellyttävältä tuntua mahtaa, pitää sinun kuitenkin sallia niiden sotapersoonien, jotka ruhtinas lähettänyt on, sinuasi matkalla seuraamaan, sillä se kuitenkin turvallisinta on.
Tuolla kirjavalla harakalla mahtaa olla yhtä paikattu maine kuin muillakin hänen sisarillaan, ja minä joudun koreasti pihteihin, jos tää minun ritarillinen apuni tulee Katrin korviin.
Ja muilla on se käsitys, että se osoittaisi arkuutta, jos vastaisi toisella tavalla, joskin ei tämä »mielellämme» ole niin todenperäisesti tarkoitettu. Huu, sanoi Lilli vähän vavahtaen minuakin pelottaisi. Kyllä mahtaa olla hirveätä, kun kuulat suhisevat ympärillä, eikä tiedä, jos on seuraavalla hetkellä enää hengissä.
»Kuinka nyt on kaunista», hän sanoi. »Minä aina niin mielelläni katselen tähtiä, ja koettelen arvata, minkälaista elämää niissä mahtaa olla.» »En usko, että ihmisiä kumminkaan on muualla kun meidän maapallollamme», sanoi herra Salmela. »Olisi niin lohduttavaista ajatella tuolla kaukana jotain korkeampaa olomuotoa kuin me ihmiset täällä. »Mutta sehän on raamatun oppia vastaan, neiti Mellin.
Kaupunki mahtaa olla jotenkin vanha, vaikk'ei aivan suuri; siellä on eräs vanhan vanha roomalainen kirkko ja vanhoja linnan raunioita, oikein jättiläis-tekoa. Majamme saimme eli oikeammin sanoin otimme erään juutalaisen taloon, joka ei isäntäväkeä näyttänyt oikein miellyttävän, vaan mitäs me siitä.
Olen käennyt ja käennyt käydä siellä teillä, vaan kun sitä on tuota työtä ja hommaa, niin eihän sitä kerkiäisi, eikä tahdo päästä liikkeelle senkään vertaa. Hyöriessä ja pyöriessä tuossa työn kimpussa livahtaa aika niin pian, että. Olenpa joskus mielessä ajatellut, mikä mahtaa syynä olla kun hänkään ei ole täällä käynyt.