Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. lokakuuta 2025


Hän muisti vähää ennen loppuaan kuolevansa teidän velkamiehenänne ja vannotti minun suorittamaan tämän velan ensi käteisellä rahallani. Olen myynyt hänen kenttävarustuksensa ja tulen nyt lunastamaan hänen velkakirjansa. v. Kuinka, armollinen rouva? senkö vuoksi tulette? Sen vuoksi. Sallikaa minun laskea rahat. v. Ei suinkaan, madame! Marloffko minulle velkaa? se on tuskin luultavaa.

Siellä vaipui markiisitar lähimmälle tuolille ja purskahti itkuun, niin katkeraan, hillittömään ja teeskentelemättömään kuin koulutyttö, joka itkee kuollutta kanarialintuaan. Mutta mikä teitä vaivaa, madame? kysyi Paul, hämillään tästä aivan odottamattomasta tunteenpurkauksesta. Ei mikään, älkää minusta huoliko! vastasi hän. Itken ainoastaan tätä kurjaa elämää ja itseäni.

Niin, Herminie, niin, madame, saatte kilpailijan, mutta ei semmoista kuin äsken sanoitte, vaan semmoisen, joka siunaa rakkautemme ja jonka sydäntä vastaan voitte nojata turvallisena kuin lapsi. Se on äitini, Herminie. Hän ymmärtää teidät, hän ajattelee kuin te eikä kukaan koko avarassa maailmassa ole rikkaampi kuin minä, joka omistan kaksi semmoista sydäntä!

"Sinäkö, mustalainen, olisit minuun verrattava! Tosiaan, tuota hävyttömyyttä en olisi mokomalta odottanut!" huudahti kovin tulistuneena tulipunanen tulpaani tummalle samettikukalle. "Vaikea on paljas-pään kanssa tukkanuottaa vetää," ivaili samettikukka; "vaan kuulkaas, madame, mitä tuo vieras herra eilen sanoi kulkeissaan Eeva neidin rinnalla lehtokujanteessa!"

Miten hyvä te olette, madame! vastasi Paul sydämellisesti. Eikö ole paikkaa, jossa voimme kahden kesken puhella? Nämä varjot minua kammottavat ja minä pelkään jonkun olevan piilossa puiden runkojen takana! jatkoi markiisitar katsoen arasti hämärään puistoon.

Sitä rohkenen epäillä, vastasin minä, mutta pieni yksityissihteerin virka, luulen ma, sopisi hänelle paremmin, vaikkei hän saisikaan muuta tehtävää kuin kirjoittaa osoitteita teidän majesteettinne kirjeisiin.... Hän saapi sen, virkkoi kuningas, ja teidän edesvastuullanne, madame, sillä ainoa paikka, mikä minulla on avoinna, on juuri salaista kirjeenvaihtoani varten.

Minä pyydän: älkää olko huolissanne, minä tulen viihtymään täällä erittäin hyvin. Paul tunsi rinnassaan jotakin, jossa oli kolmasosa suuttumusta, toinen kolmasosa pelkoa, ja jäännös ihastusta. Ei, vastasi hän, olisin maailman kiittämättömin olento, jos sallisin teidän uskaltaa henkenne minun tähteni. Siis seuraatte minua? En, madame! Maineenne... Entä sitten! Vähät maineestani! Mitä on maine?

Joukko ihmisiä oli kokoontunut sinne ja he seisoivat parvittain ja kuuntelivat jyrinää tarkkaavasti ja levottomuudella. Nyt riensi palvelijamme joutuisasti sisälle ... ja samassa paukahti uusi laukaus. *Oh, monsieur et madame, c'est le bombardement!* Oi, rouva ja herra, se on pommitus! Avonaisesta ovesta tulivat kaikki palvelijamme sisälle, yksin kokkipoikakin.

Tule nyt järkiisi ja sano minulle taivaan nimessä: mitä minä voin enää muuta vastata? Madame on matkustanut, meidän tietääksemme, astuakseen laivaan siellä ja siellä, ja nyt sinä vaadit, että minun pitäisi olla näkijä, tietäjä, Svedenborg, jonka tulee kertoa sinulle, missä hän tällä hetkellä katsoo hyväksi oleskella. Myönnä, ystäväni, että se on naurettavaa. Paul oli vaiti.

Tyttö lähetettiin erääseen rouvasväen kouluun, oppi siellä sanomaan "oui madame" ja "Dieu vous bénisse", ompeli koko vuoden erästä häiveompelutyötä, "siinä oli eräs mamseli, jota koulurouva sanoi Lotaksi, ja hän itki eräällä haudalla, jota sanottiin hänen rakastajansa, Wertherin, haudaksi".

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät