Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Vakavalla äänellä sanoi hän tahtovansa yksin maksaa isä-vainajansa velan eikä tahtovansa siskojen sitä jakavan, sillä hän toivoi Jumalalta voimaa. "Pidä lupauksesi poikani ja tapahtukoon sinulle niinkuin uskot", sanoi kirkkoherra.
Silloin vaarini huusi voimansa takaa, kyyneleet silmissä: Pidä lupauksesi, siunaukseni olet saavuttava, jonka minä sinulle taivaasta rukoilen. Esikoisen siunaus langetkoon sinun päällesi, sinä jaloluontoinen mies nyt sinun vasta oikein tunnen. Sinä olet kätkenyt rakkauden povessasi ja kantanut eheätä sydäntä ja minä nurjaa.
Nyt on Jumala vaatinut sinulta sinun lupauksesi!" Larsson oli yhä vieläkin vaiti. Mutta hänen luja tahtonsa sai voiton ja hänen kuultiin kysyvän äänellä, joka tuskin huomattavasti vapisten ilmaisi hänen sisällisen taistelunsa: Tuleeko veljeni Tuomaan poika huoneeseeni vihamiehenä vai tuleeko hän tänne Jumalan käskystä rauhan öljypuunoksa kädessään?
Minä lupaan sen, minä kunniasanallani vakuutan, ettei Kölliskö saa sitä tietää". "Lupaatko?" kysyi hän, "ja pidät lupauksesi?" "Olenko koskaan teitä pettänyt?" kysyin. "Et ole, Kyösti!" sanoi Leena, "ja luotan siis nytki sinuun; olethan nuoren isännän veli ja voinet siis pitää lupauksesi yhtä hyvin kuin hänki.
Ikuista uskollisuutta ja rakkautta lupasimme silloin toisillemme, mutta wäärä kunnianhimo sokaisi sinun puhtaan ja wilpittömän sydämesi ja sinä rikoit pyhän lupauksesi; mutta woi sinua, sinä olet murtanut ihmissydämen.
Onnea! muista lupauksesi, Aslak Braaten!" huusi hän kävellen perästä, "vielä ei ole kukaas Rommanisael sanaansa syönyt, ja sen olen saarnaava sinulle kunnes maan mullassa makaat". Kun hän ei voinut enää nähdä Aslakia, palasi hän samaa tietä kuin oli tullut. "Ho hoo ", nauroi hän itsekseen, "jos hän voisi houkutella Liviä mukaansa, sepä sinulle maistaisi, Gunnar!
Ja kuitenkin sinä olet minua kohtaan niin kylmä, sanoi Bruno lähestyen leposohvaa ja tarttuen Annaa kädestä; koskaan et osoita minulle pienintäkään hellyyttä. Olet luvannut, Bruno, ettet mainitse minulle sanallakaan rakkaudesta, ennenkuin kostoni on täydellinen ... etkö ole niin luvannut? Olen, vastasi Bruno, huoaten syvään. Ja sinun tulee pitää lupauksesi, niinkuin minäkin kerran pidän omani.
Maria pisti sormuksen sormeensa, ja Martti jatkoi: Olen etsinyt sinua, täytyy sanoa sinulle jäähyväiset. Maria katseli häntä hämmästyneenä. Tiedäthän että tulen mukanasi. Tahdon seisoa rinnallasi. Et saa tulla. Et saa! Sekö sinun lupauksesi olikin? Sinun paikkasi ei ole kasakan tiellä.
Paluutan sinulle lupauksesi. En ollut toisia huonompi, sanoi Martti liikutettuna. Kuningas ja maa on suonut meille anteeksi, etkö silloin sinäkin? Maria. Jos Ruotsin valtakunta on sovitettu, niin vähänpä siitä mitä minä ajattelen. Martti. Teeskentelet! Et ajattele mitä sanot. Maria. Itse teeskentelit kun kehotit minua syöksymään vaaraan ja vannoit tekeväsi kaikki minun puolestani. Martti.
Nyt ystäväni, muista lupauksesi Ken hyvänsä jos kysyy sinulta Jotakin minusta tai miehestä. Jon tästä ohitse näit menevän Et meistä virkata saa sanaakaan! Vahvista Mun heikot, väsynehet voimani! Neljäs Kohtaus. Kummallinen ilmaus! Mikä oli hänellä oikein aikomuksena ja mitä miestä hän tarkoitti? Hm... Sen vaan tiedän, ett'en sitä miestä ole nähnyt!
Päivän Sana
Muut Etsivät