Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Kotiin tultua ja illallisen syötyä, kun he istuivat kuistilla ennen maatapanoa ja Alina oli sisällä Aarnea kylvettämässä, kysyikin mamma Johannekselta, kuitenkin teeskennellen asian ihan keveäksi itselleen: Ja mitä sinä sanoisit, Johannes, jos minä alkaisin niinkuin lähteä teidän luotanne? Johannes vilkasi ensin Henrikiin epäillen, että tämä oli jossakin tekemisissä mamman kysymyksen kanssa.
Nyt tiedän, minkätähden lähetitte poikanne Suomeen, minkätähden hän hiipi sukulaiseni perheeseen Tukholmassa, minkätähden Ester oli häväistävä ja houkuteltava karkaamaan, ja minkätähden hänelle oli hankittava turvapaikka teidän luotanne. Tahdotteko, että sanon minkätähden? Sentähden, että poikanne oli köyhä ja tarvitsi rahojani! Niin, teidän armonne, niin se oli!
Mutta minä en voi sietää ... minä en voi kärsiä, että te, samalla kuin työnnätte minut luotanne, olette toisen oma ja että minun täytyy...! huudahti Olavi ja hypähti seisoalleen. Enhän minä ole kenenkään toisen niinkuin teidän! Ettekö todellakaan? Enhän ole ollut kaikkina näinä vuosina, kun olen teitä odottanut, kenenkään niinkuin teidän ... teidän hengessäni ja tunteissani... Vai niinkö?
Minä uskon semmoisen lääkitsemisen voimaan. Niin kyllä! hyvät ja pyhät antavat vähäsen elämästänsä, voimastansa kaikkeen, joka on heidän omaansa. Olen tuntenut sen tänä yönä. Astuimme laivaan. Merihirviö puhkui ja kiiti eteenpäin, halaisten aaltoja. Minä alussa käsitin vaan sen, että se vei minut pois teidän luotanne ja seisoin itkien kumartuneena laiteen yli.
"En," sanoi Signe nöyrästi; "sillä te voitte ainoastaan tappaa ruumiin, ettekä sielua. Se nousee ijankaikkiseen iloon, silloin kun teidän saastainen henkenne menee ijankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä." "Te lykkäätte siis minun sydämeni pois luotanne," sanoi Sigismund kauhean kylmästi.
"Kuulkaas, Nastjenka, tiedättekö mitä? Minä menen pois luotanne. Todellakin tuotan minä teitte vain vaivaa. Nyt on teillä omantunnon nuhteita siitä, että te nauroitte. Minä en tahdo, en varmaankaan, että te paitsi murhettanne... Minä tietysti olen syyllinen, Nastjenka, mutta suokaa anteeksi minulle." "Pysähtykää, kuulkaa minua loppuun, voitteko te odottaa?" "Mitä varten odottaa? Mitä?"
Jos apua tarvitsette, luottakaa minuun. SILAN. Vai niin. Siis turhaa vaivaa kaikki. RAHIKKA. Todellakin! Pahaksi onneksi! Voi teitä! Ajoitte Selman luotanne turvattomana, yksinäisenä kadulle, ja kun hän ei olekaan turmioon joutunut oli turhaa vaivaa kaikki. Ette saaneetkaan uutta onnetonta hyväntekeväisyyttänne ylistämään.
Minä olisin salaisuuteni kätkenyt. En tahtoisi nytkään tässä silmänräpäyksessä vaivata teitä itsekkäisyydelläni. En! Mutta minä en voinut kauvemmin kestää. Te puhutte itse siitä, te olette syyllinen, te olette kaikkeen syyllinen, vaan minä en ole syyllinen. Te ette voi karkoittaa minua luotanne pois." "En, en! Minä en karkoita teitä," sanoi Nastjenka, salaten suruaan niin paljon kuin mahdollista.
Päivän Sana
Muut Etsivät