Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Gretchen katseli minua kummastuneena; hän jätti äkkiä vaunut ja tuli luokseni. "Sinäkö avasit?" kysyi hän minulta osoittaen avattua porttia. "Voitko tehdä sen, vaikka olet niin pikkuinen?" "Mutta kuulepas, sinun puutarhasi ei ole kaunis", sanoi hän, ylenkatseellisesti nyrpistäen nenäänsä hän viittasi portista näkyvää viheriäistä, hämärää lehdistöä.
Lähetätte hänet tänne luokseni. Hyv' on, mutta missä ja kuinka saan teitä sittemmin nähdä? Pidättekö sitten niin suurta lukua nähdä minua? Tietysti. No niin! jättäkää se minun huolekseni ja olkaa rauhassa. Luotan sanaanne. Saatte luottaa.
Minä en woinut häntä nähdä ajelulla ja kaikkien hyljäämänä, waan otin hänet luokseni; samaan aikaan otin myös ottotyttären; nämät kaksi oliwat nyt ainoat seurakumppanini. Pekka lauleli wälisti wieläkin entisiä laulujansa ja sai säännöllisesti joulukartuusinsa; silloin hän tawallisesti sanoi kuten ennenkin 'eihän sitä niin paljoa... Eräänä wuotena tuli hänkin sairaaksi.
KAIKKIVALTA: Teidän korkea-arvoisuutenne: ei sanaakaan. TUOMAS: Hyvä. KAIKKIVALTA: Kallis kasvattajani! TUOMAS: Milloin palasit Virosta? KAIKKIVALTA: Seurasin sieltä hänen hengellistä ylhäisyyttään legaatti Balduinia. TUOMAS: Tosiaan! Ja sinä kaipasit jälleen minun luokseni? Ja nyt tahdot sinä jälleen olla minun rakas opetuslapseni? KAIKKIVALTA: Isä!
Marianne hymyili jo lohdutettuna ja antautui sen hellyyden valtaan, jonka voitokkaan liekin hän oli tuntenut syttyvän Mathieussä. "Oh, minä en ole ollenkaan epäillyt... Minä tiesin kyllä, että sinä palaat taas minun luokseni."
Cethegus tapasi salissa, joka oli saanut nimensä ateenalaisen Glykonin veistämän kauniin Zeus-patsaan mukaan, komeaan goottilaiseen pukuun puetun naisen. Prefektin astuessa sisään hän heitti taaksepäin ruskean vaippansa hilkan. "Ruhtinatar Gotelindis", sanoi Cethegus hämmästyneenä, "mikä tuo teidät luokseni?" "Kosto", vastasi käheä, ruma ääni ja ruhtinatar meni hänen luokseen.
"Nyt juuri pitää sinun jäämän minun luokseni. Ilse, eikö tytöllä ole samankaltainen ääni kuin vaimo vainajallanikin? Eikö se ole yhtä hopeanheleä?... Minun luokseni täytyy lapsen jäädä, arolle hän ei enää saa palata, se on selvää!... Mutta Ilse hyvä, kuinka nyt tehdään?... Tämä ei edes ole minun oikea kotini; minä olen itse vieras tässä talossa, määrättömäksi ajaksi... Niin, kuinka nyt tehdään?"
"Ette", sanoi hän; "mutta kuulkaa nyt, neiti Margery, tunnustan teidän avullanne olevani, mikä olen; kaikesta olemisestani tulee minun teitä kiittää, ja siitä olen iloinen. Jos kerran saan tuntea, mitä kelpo vaimon rakkaus on, niin olen joka päivä kiittävä Jumalaa siitä, että hän johdatti teidät luokseni. Ei, teidän ei olisi tullut jättää minua siihen josta minut löysitte.
»Lupaan teille», lisäsi hän kasvoillaan ihastuttavan veitikkamainen ilme, joka myöhemmin muuttui innostukseksi, »että kun tulette luokseni, koetan osottaa surkuttelevani teitä mitä syvimmin, mutta älkää hetkeäkään luulko, että todella surkuttelisin teitä, tai edes uskoisin, että te itse kauan surkuttelette asemaanne.
Niin, mitä minun pitikään sanoa, sen pampun suhteen saatatte olla ihan oikeassa, eihän ole hyvä lyödä ihmisiä. Juu, juu, yksin minä olen jäänyt. Hääiltana hän tuli minun luokseni, ihan luo, ja sanoi: pappa, pappa, annathan minulle anteeksi, että lähden sinun luotasi!
Päivän Sana
Muut Etsivät