United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Se ei meitä liikuta, laki tekee vain lain töitä", sanoi siltavouti mahtavasti, "me, nimismies ja minä, myymme kaikki, mitä vain kirjoihimme saamme, enkä minä luule kauppamiehen rupeavan ryöstöä peräyttämään, koska jo kuuluu etsivän maatasikin myytäväksi, niin hän itse nimismiehelle eilen illalla kertoi." Synkkänä kuunteli Iska siltavoudin puhetta ja hänen silmänsä säihkyivät vimmatusti.
Niinpä niin, teidän armonne saakoon kyllä katsella tuota maatilkkua, koska teidän esi-isänne ovat täältä syntyisin ja nimikin täältä saatu, ja ihmiset sanovat, että teidän armonne odottakaapas vähän niin, isoisän isän äidinisä, niin se oli, aikoinaan suuttui teidän armonne isoisän isän äitiin ja testamenttasi koko tilkun Larssoneille; sen tietää joka ainoa akka tässä kylässä; mutta kuinka se kävi laatuun Ruotsin lain mukaan, se ei minua liikuta.
Surma ja kuolema! miksi ruuheni ylös mäkeen kiskoit, riivattu, miksi teit sen? KULLERVO. Siinä aalto sitä ei liikuta, vaikka vinkuisi pohjoinen ja järvi kiehuis. KALERVO. Huoneestani pois! K:N EM
Se hoitakoon itse itsensä. Mutta minkätähden? Se ei liikuta ketään. En rupea enää koirana olemaan. Tahdon kuolla sotamiehenä. Mutta nythän on rauha. Se on sama. Minä tahdon tapella. Kai kerta tulee sotakin. Mutta ei kai kuningas voi sotaa hankkia, antaakseen enolle tilaisuutta tapella. Pennan täytyi myöntää, että se ei juuri ollut luultavaa. Mutta se on sama, arveli hän.
Sinä luulet, etten voi ... mutta koetetaan, näytetään niille todellakin! ... heh! Paha, ettet ole enää täällä, hyvä veli, niin saisit kuulla, että minä tällä hetkellä ... kello viittä vailla puoli yksitoista ... pannaan se mieleen ... jätän pois tupakanpolton kuinka pitkäksi aikaa tahdon! Tuonne nakkaan paperossini, ja piiput saavat seista koskematta hyllyllään ... minä en liikuta niitä!
Jos tahdon korttia lyödä taikka olla lyömättä, on se, tiedämmä, oma asiani eikä liikuta ketään. EERO. Sillä minä olen mies, jonka sikakin ties', eikös niin, Olli. No, Leena, mitäs sanot siihen? LEENA. En mitään. OLLI. Parasta onkin, kun olet vaiti. MAUNO. Siltä tuntuu. Käykö kateeksesi? ANNA. Anna kiikun olla, Mauno. Tulen tässä yksinkin toimeen. MAUNO. Kyllä minä heitän korkeammalle, jos tahdot.
Totisesti, minä pelkään teitä, ja toivoisin voivani panna rautapaidan sydämmeni ympärille, välttääkseni tulla haavoitetuksi enään teidän silmäinne myrkyllisillä nuolilla. Perhana-vieköön, te olette valloittamaton linna. Teitä ei liikuta mikään; ei hehkuva rakkaus, ei rikkaudet, eikä kärsimiset." "Kuitenkin on asia, joka minua liikuttaa, prinssi," sanoi Klairon kovalla äänellä.
Penttulan viinapannukin on vallesmannin kynsissä ja olkoon vaan, ei se minua liikuta, ei laisinkaan. Minä vaan ihmettelen, kuinka hänen loitsutaitonsa laita silloin oli. Muuten ei asia minuun koske, ei rahtuakaan; sillä olenhan vakaasti päättänyt säästää jok'ainoan liian pennin, saadakseni vähän taloudentarpeita kokoon siksi kuin Helena vankeudesta pääsee.
Ja sitte yksi lisää ja aina vaan sananen lisää. Ja sitte se *tapahtui*. Niin sellaiset asiat valmistuvat. Miten luulet itsellesi vast'edes käyvän? Tämän jälkeen? *Rebekka*. Minulle saa käydä miten tahansa. Ei sillä ole suurin lukua. *Kroll*. Ei sanaakaan, josta huomaisi katumusta. Ehk'ei se teitä vaivaakkaan? Anteeksi, herra rehtori, se asia ei liikuta muita kuin minua.
Ei suinkaan Mailiisa Sillankorvasta lähde!... se on selvä. Se ei sattunut mieleenikään... Ei ... ei suinkaan! Ja nyt jää Sillankorva isännättä ... jää perijättä! Ajattele sinä, mitä vahinkoa olet saanut aikaan! Mitä se minuun kuuluu! Tahdon Johannan vaimokseni ... enkä muuta mitään. Vai ei muu sinua liikuta...? No!... Et tule sitäkään saamaan, mitä tavoittelet. Se on varma, se!