Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
"Valkoinen kuin morsian ja jos jo lieneekin mutta jos olisi totta, mitä puhuvat, olisi kai sulhanenkin mukana." "Ei ole totta, täti kulta," sinä sanot tyynesti hymähtäen, ja minä näen, että se ei ole totta. "Suottahan minä vain, ilman aikojani," sanoo äiti ja hänen ryppynsä säteilevät, suupielistä ja silmäin kulmista yli kasvojen.
"Ei yksikään profeeta ole minun tietääkseni," jatkoi Janne, "kuluttanut enintä aikaansa maan alla. Ei yksikään profeeta ole, mitä tahansa lieneekin saanut sisäänsä, ikänänsä saanut sisäänsä viiniä hikireikien kautta aamusta iltaan monen vuoden kuluessa.
Paitsi sitä oli Risto kartanon metsästä näpistänyt yhtä ja toista, vaikka hän, metsänvartija, ei ollut heti päässyt asian perille. "Olkoon kuinka lieneekin," vastasi herra, "mutta tällä kertaa olen antanut hänelle luvan, ja nuoret miehet ovat aina vähäsen nenäkkäitä, mutta kyllä työ heidät kesyttää."
Mikä ihmeellinen sattuma meitä lieneekin yhteen johdattanut. Sinä tietysti tästä lähtien seuraat meitä, vai kuinka, lapseni? HAGERT. Totta vissiin, Kerttu.
Ei kuitenkaan saa rauhaa sydämmeensä, ennenkuin vikansa on tunnustanut. Niinpä on vastasi Meeri hiljaa. Seuraavana päivänä satoi yhä. Mikä lieneekin vaikuttanut, tämä ruma ilmako vai yhtämittainen sisälläolo, ainakin pakotti Helkan päätä ja hänen oli vilu, kun hän läksi alas aamiaiselle.
Se, joka huomenna, kun tapaamme toisemme, sanoo: Hyvää huomenta filippiini! hän saa uuden hopeaisen kruununrahan, jossa on reikä, punaisessa silkkinauhassa kaulassa kannettavaksi, ja se on samaa kuin metalji kansalais-ansioista. No niin, sitä sinä et ymmärrä, mutta se lieneekin yhdentekevää." Pojan silmät seurasivat tarkasti hänen huuliensa liikuntoa.
Minua ei hän kuitenkaan ansoihinsa saa, minä kun näet jo olen joutunut toisen ansoihin kiinni. MARI. Hm, kuinka nyt sitten oikeastaan lieneekin sen asian laita? Sinä puolustat häntä aina niin suurella innolla, että varmaankin luulen sinun häntä vähän rakastelleenkin! Tunnusta vaan! VILHO. No, totta tosiaankin, etkös ole aina vieläkin mustasukkainen! Tuopa vasta on hullunkurista! Ha, ha, ha!
Minä oikein säpsähdin, tajuttuani tuon harwinaisen ja salaperäisen hautakirjoituksen. "Lewottomuuteensa waipunut!" ajattelin minä. "Mitähän se mahtanee olla? Lienee wielä mitä lieneekin, mutta jotakin piilee tuon hämärän lauseen alla; jospa saisin siitä selwän". Tuota ajatellessani selkenin haaweilewista ajatuksistani ja aloin astella takaisin kaupunkiin.
Niin, tässä lieneekin kaikki, minkä Runebergin runoudessa mahdollisesti voi sanoa saaneen suoranaisia vaikutteita hänen yhdessäolostaan Emilie Björksténin kanssa. Kaikilla näillä pienillä runoilla myöskin leikillisillä on kaihomielinen pohjasävy: tunne suhteen hauraudesta sen aiheuttaa.
Kuinka asianlaita lieneekin ollut, niin ei ollut minulla aikaa tarkemmin sitä tutkia, sillä höyryvene eteni äkisti, ja se tähän yhdennäköisyyteen perustunut vaikutus haihtui kohta sielustani.
Päivän Sana
Muut Etsivät