Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Tytön luona istui kaiken iltaa, läksi levollen, kun muutkin läksi, näkyi nukkunehen ennen muita, mut jo aikaa ennen heitä nousten, kohta aamun ensi koittehella, hiipi tuvasta hän hiljaa yksin. Taivaan kannelle kun päivä pääsi kaksi vain nyt nousi vuotehelta. Tupa siivottiin ja eine tuotiin, mutta kaksi vain nyt pöytään istui. Louna tuli, kolmatt' ei vaan kuulu.
On musta yö, on synkkä syksy-yö; Rajusti rankkasade maahan lyö, Vinhasti vinkuu ääni myrskytuulen. Kaikk' ihmiset jo meni levollen, Elävät piilohon. Mut mitä kuulen! Metsässä on kuin kävis ihminen! Jo näen: tuossa läheneepi mies Taloa yksinäistä. Se kenties On matkustaja eksynyt, hän varmaan Yömajaan pyrkii, ilomielissään Ja toivoo kohta helmaan unen armaan Vaivoista matkan päästä lepäämään.
Aamupuolella yötä näkyi ilma hiukan tyyntyneen ja väsyneinä astuimme levollen, jättäen ainoastaan pari miehistä vahdiksi. Kello 10 paikoilla edelläpäivällisen valkeni päivä ja nyt voimme selvästi katsella hävitystä sen täydellisyydessä.
Syksyn tullen harmaa halla Viljankin vei viimeisen. Mikko ijän painon alla Siirtyi kylän suojillen. Valkopäinen, koukkuselkä, Ryppykasvoin vakavin, Voimaton jo työhön, vielä Toimii aina kuitenkin. Tarkastaakseen aamun koita Aikaisin jo nousee hän. Katsahdellen taivon rantaa Käypi myöhään levollen. "Siunaa, Herra, Suomeamme, Armast' auta kansaa sen!" Kuiskii äänin värisevin, Sitte uupuu unehen.
Vaan kun viejä ruoat esiin otti, Pyrskäht' itkuun mustalaisen vaimo, Mustalainen itse istui lausuin: "Syökää nyt, mä kahlettani viilaan; Mitä tähteeks' jää, sen syön mä sitten." Vaan kun kaikkein poistunut ol' nälkä, Riemull' levollen ne laski heiniin. Varjoillansa yö jo seudut peitti, Vitkaan käyden rataa rauhallista.
Päivän Sana
Muut Etsivät