United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !


Täti sanoikin, että hän ei milloinkaan unohda, kuinka leppeästi se koski hänen murheelliseen mieleensä. Toisena päivänä tuli Väinö saattamaan häntä sairashuoneesen. Toivo ei tahtonut tehdä äitiänsä murheellisemmaksi, vaan koki voittaa kivun ja sanoi, ett'ei se ollut vaarallista, vaan pieni arvoton vamma; hän ei ollut hyvillänsä siitä, että maisteri Vakava oli sitä äidille ilmoittanut.

Sano minulle, että olen sanasi väärin ymmärtänyt; sinun isäsi poika ei voi unohtaa ritarillista kunniaansa, ei unohtaa sitä kunniata jonka hän on velkapää itselleen ja vanhalle äidilleen. Sitä hän ei voi; antakaamme hänen selittää tarkemmin asiansa muistutti leppeästi niinkuin ainakin Ebba-kreivitär.

Bertelsköld päästi miekkansa irti ja laski sen ääneti kuninkaan jalkain eteen. Ei ainoakaan juonne hänen kasvoissaan muuttunut, levollisena, kookkaana, nöyränä seisoi hän paikallaan, ja ainoastaan hänen mustat, kiiltävät silmänsä katselivat kuningasta yhtä haavaa leppeästi, surullisesti ja nuhtelevasti. Gyllenborg seisoi hämmästyksestä liikkumatonna.

Hän kääntyi puoleksi, risti silmänsä, kumarsi syvältä kerran vielä, kun joku piikatyttö heitti hänelle vähäisen lihantähteitä, ja sanoi leppeästi: "Jumala olkoon ylistetty jokaisesta lahjasta, jonka hän antaa", ja ryhtyi taas vaivalloiseen almun anoonsa, kyyryssä selin ja silmät maassa. Mutta kuinka muuttuneet hänen kasvonsa olivat!

Muistatteko sanoja, jotka taivas ja maa kuuli?« «Mitä sinä täällä teet? Eikö lapsesi surma minua päästä ajattelemattomasta valastaniNaisen silmät iskivät tulta. «Lapseni surmakertoi hän. «Niin, surmattu on lapsi; vaan ken oli hänen surmaajansa?« «Kuule, Katrisanoi kreivi leppeästi. «Ole viisas! Mitä kerran on tapahtunut, se on tapahtunut. Siihen emme enää voi mitään.

Sinun kirjasi käskee sinun leppeästi mukaantua kaikkiin asioihin eikä huolia enemmän, luullakseni, muitten ihastelemisesta kuin moitteestakaan." "Elsa serkku", vastasi Eva hyvin totisesti, samalla kuin hän nousi ja seisoi kädet ristissä minun edessäni, "minä en ole vielä oppinut 'Theologia'ani' täydellisesti, mutta minä aion koettaa. Mailma näyttää minusta sangen pahalta ja murheelliselta.

»Te väitätte sitä, nuori ystävänisanoi eversti leppeästi, »mutta miten voitte tietää siitä? Yksitoista päivää on kulunut siitä, kuin teidän onnistui pujahtaa pakoon ja te olette itse sanonut meille, että asema silloin oli toivoton.« »Antakaa anteeksi, herra everstisanoi Henry Tresillian, »suokaa lainata kaukoputkeanne tuokioksi

Sillä, lapseni», sanoi nyt muori hyvin leppeästi, »olethan sinä viisas tyttö, ja kun oikein maltillisesti asiaa ajattelet, niin ymmärräthän, että vanha paikkansa pitää, ja aina sinulla hänessä on parempi turva kuin tämänaikaisissa nuorukaisissa.» »Oi äitini, älkää suotta itseänne vaivatko tuommoisella puheella.

Ah, nyt vieri kuumia kyyneliä poskilleni ja äänetönnä ojensin surusanoman vaimolleni, jota vanha uskollinen Dosterzee niin usein oli kutsunut "hellästi rakastetuksi tyttärekseen." Monen vuoden kuluessa oli hän ollut samalla minun ystäväni ja veljeni, isäni ja neuvonantajani, ja hänen ainoa virheensä minun suhteeni oli se, että hän liian leppeästi ja laupiaasti arvosteli minua ja kirjoituksiani.

Minä en voinut muuta kuin puhua suoraan Naomin kanssa. Minä tunnustin, mitä olin huomannut illallispöydässä yhtä suoraan kuin tässä olen sen tunnustanut, Naomi nyykäytti päätänsä merkiksi, että hän aivan hyväksyi vilpittömyyteni. "Aivan niin", sanoi hän. "Mutta, voi, te tuomitsette liian leppeästi, kun sanotte, että miehet täällä eivät tiedä, saattaapa olla, että me olemme väärässä.