Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Yrjön karkaamistapaa ei nyt enää sopinut käyttää, kun Legree varsin hyvin tiesi sen. Soille ei myöskään käynyt kätkeytyä, ainakaan lähitienoille, sillä sieltä oli koirain helppo löytää. Viimein hänelle yht' äkkiä joutui mieleen uusi ajatus. Niin sen piti käydä ja silloin se oli onnistuva.
Entisen merirosvoilunsa aikana oli Legree saanut kokoon melkoisesti rahoja, joten hän saattoi ostaa maatilan Lousianasta, läheltä Red Riveriä eli punajokea. Hän oli koko seudun, varsinkin orjiensa kauhu.
"Cassy on vaiti", sanoi hän itsekseen. "Onhan minulla hänen lupauksensa, eikä Cassy ole niitä, jotka sanansa syövät." Jo samana yönä ratsasti Legree pyytämään muutamilta naapureilta apua huomispäiväksi uuteen suurempaan ajoon. Silloin kaikin tavoin koetettiin saada karkulaista jälleen kiinni, suot etsittiin tarkkaan, jättämättä mitään sopukkaa nuuskimatta. Kaikki turhaan.
Herra Wilson tietysti otti hänet hyvin kohteliaasti vastaan, toivotti hänelle onnea niin arvokkaasta orjasta ja vei hänet sitte tehtaasen katsomaan laitoksia ja uutta konetta. Yrjö selitteli kaikkea ja hänen huomautuksistaan näkyi niin paljo sivistystä ja henkistä kykyä, että Legree häpeäkseen tunsi olevansa paljon alempana orjaansa.
Jos tahdotte kiduttaa minut kuoliaaksi, niin tehkää se, sillä..." "Todellako?" ärähti Legree vihan vimmassa. "Vieläkö sinä kiusaat minua ja saatat kiusaukseen? Perkele sinua auttanee tuskissasi." "Ei mikään perkele, vaan Jumala kaikkivaltias", vastasi Tuomo. "Kelvoton koira, että minä..." Tuomo sai korvapuustin nyrkillä, joka hänet kaatoi maahan. Samalla tunsi Legree olkapäällänsä kylmän käden.
Mutta hänellä oli suuri keinotteluhalu, ja kohta mekin saimme kuulla, että hän aikoi myödä sen tilansa. Ja niin tosiaan tapahtuikin, tila myötiin ja orjat myötiin huutokaupalla New-Orleansin torilla. Minut lapsineni oli jo ennen Legree ostanut minun tietämättäni, hän ilmoitti sen minulle kylmäkiskoisesti ja näytti papereja, jotka sen todistivat.
Herra Legrée hän se juuri oli oli sukua rouva Clarelle, ja hän suureksi mielipahakseen huomasi, miten ystävällisesti orjia kohdeltiin tämän nuoren tilanomistajan tykönä. Vaikka hänen ei onnistunutkaan vaikuttaa mitään siinä kohdassa, niin hänellä kuitenkin oli kylliksi tilaisuutta vaikuttaa muuten vahingollisesti.
Sinä saat häneen nähden joutua vaikka pelkästä hurskaudesta helvettiin. Etkö siis luule, että tekisit paremmin, jos luottaisit minuun?" "En", vastasi Tuomo vakaasti. "No, saammepahan nähdä!" sanoi Legree paljon merkitsevästi ja kääntyi pois. Tämä voitto kiusauksesta näkyi Tuomoa jälleen virkistävän.
Siitä hän jo edeltä päin alkoi vihata uskollista Tuomoa. Eva alkoi vähitellen olla peloissaan Tuomon tulevaisuudesta. Hän oli huomannut, että Legrée, vaikka vihasikin Tuomoa, kuitenkin samalla tähysteli häntä, ja olipa Eva kerran myöskin kuullut, miten hän oli ostellut Tuomoa hänen isältänsä. Luultavasti oli Legrée kuullut Tuomon uutteruuden ja toivoi hänestä hyötyä. Eva heti teki päätöksensä.
"Se oli määräajaksi ja se aika on kulunut", vastasi Legree kylmäkiskoisesti. "Tosin kyllä", myönsi Wilson. "Vaan mielelläni minä lisään palkkaa, jos se, josta sovimme, on teistä liian vähä. Yrjöllä on hyvä työkyky ja minä " "Mitä siitä", keskeytti toinen. "Minä tarvitsen häntä maatyöhön." "Mutta näettehän, että Yrjöllä on ihan erityinen taipumus koneihin. Ajatelkaahan vain hänen keksintöänsä."
Päivän Sana
Muut Etsivät