Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Pormestari säpsähti, sillä tämä lause muistutti hänen mieleensä tuon toisenkin lauseen, jonka ensin Kersti, sitten suntio oli hänelle lausunut: "Herra Jumala ei puhu, Hän tuomitsee!" Ja nyt heräsivät viime yön aaveet taasen, ja uudestaan alkoivat ne kamalan työnsä pormestarin aivoissa.
Tämä lause oli pormestarille jo lapsuudesta tuttu, mutta pitkään aikaan ei hän ollut sitä lukenut. Nyt pysähtyi hän sitä lukemaan: "Katsokaa, mitä te teette! sillä ette te pidä tuomiota ihmisten, mutta Herran edessä, ja hän on teidän kanssanne tuomiossa!" 2 Aikak. 19: 6.
Kun hän käveli Uudessakaupungissa puutarhurin sakset kädessään, niin katupojat sanoivat, häntä osoitellen: Tuo on se äijä, joka syntejä leikkaa; hyvin kuvaava lause hänestä, sillä hän ei juuri syntiä säälinyt. Uskonnollisissa mielipiteissään hän liittyi enemmän Renqvistiläisiin kuin Hedbergiläisiin.
Se lause oli pojan mielestä selvän selvä ja niin totuuteen perustuva, että se sai hänet nauramaan! "Selvähän se asia on, eipä siinä luulisi olevan kenelläkään mitään sanomista, vaikka sitä he kyllä tekevät, mutta sen sanon, että heidän vastaan-sanomisensa on väärällä perustuksella; sen täytyy oieta!" niin huudahti Iikka innoissaan viimein.
Viimeisen päivän hämärän ja täyden kuun himmeästi valaisema huonekin näytti silmissä niin somalta, ettei sitä sellaisena ollut koskaan huomannut, oli kuin pumpuleilla sisustettu ja ne loistavat tähdet näyttivät vartioivan kaikelta pahalta, sytytti kynttilän, otti sen aukinaisen raamattunsa käsiinsä ja silmäili sen sivuja, niin erittäin pystyi silmiin lause: »Joka veljeänsä rakastaa, se pysyy valkeudessa eikä hänessä ole pahennusta.
"Isäni on rehellisillä käsillänsä rakentanut ne ja oven päällä on raamatun lause... Kuinka minä sitten olisin voinut olla Dierkhofissa, kun juutalaissielu menee suoraa tietä helvettiin!... Ilse, jos isäni tietäisi, että sinä olet palvellut juutalaisrouvaa..."
"Nyt minun awiowaiwakseni", sanoi sulhanen, tietämättä itsekään mitä hän sanoi, mutta luultawasti tuli tuo harmittawan eksyttäwä lause sen mukaiseksi, mitä hänen sydämensä juuri silloin ajatteli ja tunsi. Koko hääwäki säpsähti. "Nyt minun awiowaimokseni", toisti pastori oikein kowalla äänen painolla.
Tässä suhteessa täytyy meidän toistaa tuo tunnettu lause, että on uskovalle ihmiselle arvotonta kohdella epäuskoista kauhistuksella, inholla tahi yleensä muilla tunteilla kuin surkuttelulla, toivolla ja veljellisellä osanotolla. Jos hän etsii totuutta, eikö hän silloin ole veljemme ja ansaitse sääliämme?
"Oi, mamma, lause on aivan tosi, mamma kultani; mutta ... minä, minä en uskalla sanoa vähäistä vertausta". "Aivan hyvin, puhu vaan, Annette, sinulla on usein oikein näppäriä sutkauksia".
Hän ei koskaan epäselvästi määritellyt totuutta, hän julisti sen suoraan. Lyhyeltä puhuen, hän oli juutalainen Sokrates, jollei tämmöinen lause olisi itse suhteensa vastakkainen; elikkä hän oli, mikä Sokrates olisi ollut, jos hän olisi ollut syntyänsä Juutalainen." "On monta seikkaa, joita minä en voi ymmärtää, erittäin mitä hänen ihmetöihinsä ja niitten luontoon tulee.
Päivän Sana
Muut Etsivät