Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Minä en tahdo tarkemmin tiedustella, kuka on epäilyksen pannut alkuun ja tehnyt sen niin korkeaääniseksi, kuin jaarlin heimolainen sanoo; sen vaan tiedän, katkerasti olen minä sen alla kärsinyt. Minä olen ollut kuninkaaksi valittu lapsuudesta saakka, mutta vallan niukasti minulle kuninkaan kunniaa on osotettu, vieläpä siltäkin taholta, jolta luulisi voivan sitä vakaimmin odottaa.
Yhteinen päivänkirkas lapsuus, yhteinen nuoruus, joka alussa oli niin ollut ruusupukuinen... Toimensa, tuumansa lapsuudesta saakka kulkivat nyt muistissa kuin tapaukset miellyttävästä kirjasta... Rakkaus täytti mielen mennyttä ystävää kohtaan, joka oli osoittanut olevansa paljasta hyvyyttä, uhraavaisuutta.
Hän näki kaiken tuon, joka oli hänelle niin tuttua ja johon kiintyi tuhansia muistoja tavalla, jota ainoastaan talonpoika tuntee, kun on elänyt somassa paikassa lapsuudesta vanhuuden päiviin asti.
Tämän elämän ja tämän yhteisen palveluksen seurausta pitivät matkustajat jonakuna tavattomana ilmiönä ja lappalaiset taas jonakin suurena, jok' oli kaikkein heidän omaisuutensa, varmoina siitä, että heill' on joku oikeutettu vaatimus kaikkeen heidän jakamattomaan etuhunsa, niin, jopa isän uhraavan rakkaudenkin seurauksena, kasvoi siellä jo lapsuudesta André Kautokeinolaisen kanssa eräs varjo, varjo hänen oman röyhkeytensä, määrättömän, kaikkea vaativan olentonsa kasvattama.
Molemmat olivat samanikäiset, 56 vuoden vanhat; molemmat olivat ylevämielisiä, jalosydämisiä naisia, jotka olivat rakastaneet toisiaan uskollisesti ja sydämen pohjasta aina lapsuudesta asti. Mutta samoin kuin heidän luonteissaan oli eri vivahduksia, samoin oli heidän kasvoihinsakin vuosien syksy jättänyt erilaisia jälkiä.
Ylioppilas koetti taas rauhoittua. "Pyydän anteeksi, herra pastori", sanoi hän tyynesti ja kumartaen, "ehkä ei ole soveliasta tällä tavoin tunkeutua vieraan miehen taloon, ja tiedänhän hyvin, että te olette hänen isänsä; mutta jos te, niinkuin minä, olisitte seuranneet häntä lapsuudesta saakka ja, niinkuin minä, nähneet hänen kasvavan omien silmienne edessä, niin voisitte kyllä ymmärtää minua "
Niistä mainittakoon ainoastaan vanha kiertokoulunopettaja, joka lapsuudesta asti oli viettänyt puhdasta kristillistä elämää ja oli sentähden Köllisköäki paljon etevämpi hengellisen elämän kokemuksissa. Hän oli myöskin aina viljellyt ahkerasti Jumalan sanaa ja kuulunut tuohon aikoinaan niin voimakkaasen Paavo Ruotsalaisen liikkeesen.
Kesäkuussa sain käskyn mennä Lundiin hänen majesteettinsa kuninkaan puheille. Iloani ei voi sanoin kuvata saadessani nyt vihdoinkin kasvoista kasvoihin katsella sitä miestä, jonka edessä puoli Eurooppaa oli vavissut ja jonka persoonan ympärillä ajatukseni varhaisimmasta lapsuudesta olivat kierrelleet.
Määrää mikä rangaistus tahansa, minä alistun kaikkeen. Tahdotko että matkustan pois ehkä jo huomispäivänä, sano? SYLVI. Matkustat pois? Ei, Viktor, sitä et saa tehdä. Et saa lähteä pois, minä surisin itseni kuoliaaksi. VIKTOR. Sylvi ! Uskallanko ajatellakaan? Sinä ? SYLVI. Nyt putoo kuin suomukset silmistäni. Olenhan minä rakastanut sinua aina lapsuudesta saakka, Viktor.
Ensiksikin oli hän kylläksi viisas ymmärtämään ett'ei hän koskaan voisi perehtyä siihen piiriin; mutta toiseksi tuntui todellakin hänestä, joka lapsuudesta saakka oli kuullut ainoastaan totista ja hurskasta puhetta, saatanalliselta tuo ilo ja huolettomuus ihmisissä, jotka nauroivat ääneen juodessaan vaarallista viiniä.
Päivän Sana
Muut Etsivät