United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olisin muuten lähtenyt pois koko kestistä, mutta muutamat ylen sievät neitoset tuiki tuntemattomat vangitsivat katseillaan askeleeni. Varmaan hekin lakkini huomasivat ja syväoppisen käytökseni. Tavallisilla menoilla alkoi laiva eritä rannasta. Hatut heiluivat, nenäliinat liehuivat. Minäkin tavottelin valkoista lakkiani.
Vanhemmat ihmiset hymyilivät hiukan, kun hyvästellessä ei meidän Iidan ja minun kättelystä näyttänyt loppua tulevankaan, mutta hymyilivät suosiollisesti, niinkuin viattomasti leikkiville lapsille. Hän heilutti vielä liinaa veräjän pielessä, kun kärryt tienkäänteessä vierivät näkymättömiin. Ja minä vilautin valkoista lakkiani. Se oli tukalata matkaa.
Hän oli häikäisevä nuori nainen, tuhatilmeinen impi, huvitteluhaluinen ja intomielinen, äkkipikainen ja oikullinen, puoleensa vetävä ja luotaan torjuva. Muodoltaan ja ryhdiltään kuin Artemis-Diana, viinellä ja jousella varustettuna! Mielihyvällä olisin tälle metsästäjättärelle luovuttanut päänahkani minkä verran sitä lienee minulla enää jäljellä! Sanoinkin sen hänelle, nostaen lakkiani.
Hän loi pitkän katseen minuun ja kysyi vihdoin kenen sinä olet poika? Selitin. Kerjuulla! lausui hän kummeksuen. Kuinka sinä olet kerjuulla? Enhän älynnyt tähän vastata mitään, pureksin vaan lakkiani. Vaan rouva otti minua kädestä ja vei sisälle saliin. Uudet sukat, saappaat, housut, takin, lakin itselleni ja paljon ruokaa kotia viedäkseni luettelivat nopeat ajatukseni minun nyt saavani!
Mutta se olisi saanut olla tekemättä, sillä eräs saksalainen vääräsääri, jolla näkyi olevan tulimmainen kiire laivaan, töykkäsi samassa hetkessä kyynäspäätäni. Käteni puski lakkiani paraiksi sen verran, että hyvä vihuri pääsi sen alle ja lennätti sen veteen. Enempää en voi kertoa, sillä eihän tähän kirjaan saa tulla muuta kuin iloisia tarinoita.
Olin päättänyt pyrkiä hänen tuttavuuteensa, ja uneksuin aikaa, jolloin hänet oikein tuntisin, saattaisin kohteliaasti kohottaa lakkiani, lähteä kanssaan kävelylle ja viedä hänet joskus vaikka teaatteriin. Kauvan esti lapsellinen ujous pääsemästä niin pitkälle, mutta nyt kun huomasin hänen käyvän luistelemassa, tuntui kuin tahtoisi tuon salaperäisen halun jumalatar minua auttaa.
»Mutta mitä Matti siinä kroikottelee ja hakee paitasillaan, kun ei pue?» tutki Maija. »Lakkiani. Saakuri, kun en tiedä mihin se lie joutunut.» Muori aikoi pärevalkea kädessä mennä Esaa herättämään ja hevosen historiaa kyselemään, mutta toiset jokainen yksistä neuvoin liittyivät ehkäisemään sitä tuumaa.