Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Unenpöppörässä noustessaan makuulta istualleen Nehljudof jo huomasi, että kaikki huoneessa olijat uteliaasti katselivat jotain, mikä tapahtui ovissa. Hänkin katsahti sinne ja näki ihmisjonon kantamassa nojatuolissa naista, jonka pään ympärille oli höllästi kiedottu hienon hienokainen huntu-harso. Etumainen kantaja oli lakeija ja tuntui Nehljudofista tutulta.
D'Artagnan avasi kirjeen ja luki seuraavat sanat: "Eräs ihminen, joka ajattelee teitä enemmän kuin hän voipi sanoin lausua, tahtoisi tietää, minä päivänä teidän kävisi laatuun tehdä pieni huvivaellus metsään. Huomenna eräs mustaan ja punaiseen puettu lakeija odottaa teidän vastaustanne Champ-du-Drap-d'Or'in hotellissa." Ohoo, tuumaili d'Artagnan, tämäpä on vähän sukkelaa.
Minä en tahdo olla sellainen kuin sinä. Lakeija sanoi, että minulla ovat mustat silmänalustat. Se merkitsee, että minä olen huono nainen. Mutta minä sanoin ei luulo ole tiedon väärtti. Katsokaa tuota herraa kuinka se kyttää tänne. Kuinka sen silmät kiiluvat. Hyi miehiä hyi. Hyi mokomia. Herrahan katsoo Hennan päälle, koska Henna on kaunis. Minun ei tarvitse olla hänelle kaunis.
Olkoon menneeksi, sanoi ällistynyt palvelija uskaltamatta asettua Eerikin tuimaa käskyä vastaan, mynher on kaikissa tapauksissa suova anteeksi erehdyksenne. Hän käski kuskin ajaa kotiin. Eerikki nousi vaunuihin turvattiensa luo. Vaunut lähtivät liikkeelle. Keitä siellä? huusi vahti, kun vaunut kulkivat pohjoisen porttiholvin läpi. Mynher Vanloon vaunut, vastasi lakeija. Saavat mennä.
Lakeija seisoi hevosten vieressä, kuski istui liikkumattomana ajoistuimella, huomio kiintyneenä hevosiin, jotka säikkyivät hälinää. Vaunujen ovella seisoi mies kääriytyneenä viittaan. Eerikki aukaisi oven.
Täällä hatut unohtivat hattunsa ja myssyt myssynsä; puolueet luopuivat vallastaan lemmetärten valtaistuimen edessä; ajan meluava rauhattomuus näytti pysähtyneen kuin juopunut lakeija eteiseen.
Pakoitatteko tekin minua äiti?! Silloin menen mereen. Koeta olla järkevä! Ei kukaan sinulle pahaa tahdo. Sinä vaan luulet. Luulen kun minä kuulin selvään, kuinka lakeija sanoi. Kun Henna menee ulos, varusta issikka ja minä vien hänet johonkin. Hän olisi minut vienyt. Tahdotteko, että minä tulen siitä hulluksi? En en. Mene sisälle.
Herrat Kolosof ja Mihail Sergejevitsh, muuten kaikki kotolaisia, vastasi ovenvartija. Yläkerroksen rappusilta katsahti alas kaunis lakeija hännystakissa ja valkosissa hansikkaissa. Tehkää hyvin, teidän korkeutenne, sanoi hän. Käskevät pyytää sisälle. Nehljudof nousi yläkertaan ja kulki tutun erinomaisen ja tilavan salin läpi ruokasaliin.
Ovesta ilmaantui vanhahko, surullisen näköinen lakeija, harmaassa esiliinassa, poskiparta molemminpuolin sileäksi ajeltua leukaa. Lähettäkäähän hakemaan ajuria. Tuossa tuokiossa. Ja sitten täällä odottaa sana Kortshagineilta, käskekää sanoa, että kiitän ja koitan tulla. Ymmärrän.
Pelastuakseen ei ollenkaan tarvitse venyttää kasvojaan kyynärän pituisiksi ja yhä itkeä. Täytyy vaan uskoa, ja silloin tulee heti iloiseksi. Te rakas täti saarnaatte paremmin kuin mikään saarnamies. Mutta tiedättekös mitä? sanoi Mariette ajatuksissaan, tulkaa te huomenna teaatteriin minun luokseni. Pelkään vaan, etten pääse... Puheen keskeytti lakeija, joka ilmoitti vieraan tulon.
Päivän Sana
Muut Etsivät