Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Sinulla on kunniasanani, lausui hän, ja toistamiseen lahjoitan minä sinulle henkesi. Haavoitettu lankesi polvilleen ja suuteli pelastajansa jalkoja, mutta d'Artagnan, jolla ei enää ollut mitään syytä viipyä niin lähellä vihollista, keskeytti itse nämä kiitollisuuden purkaukset. Henkivartija, joka ensi laukauksen perästä oli palannut leiriin, oli siellä kertonut neljän toverinsa kaatuneen.
Kun luutnantti Mein palasi, otti Rönnov häneltä erään komealla etiketillä varustetun pullon ja heilutti sitä kapteenia kohden: "Näetkö tuota, Peter Jäger! Katso sitä tarkoin, ja anna kumppanin hyvyyden liikuttaa mieltäsi... Parasta aarakkia Atschinasta Etu-, Taka-, Länsi- ... tai Itäintiasta! Minä lahjoitan sen täten sinulle. Sulattakoon se sydämesi, Peter Jäger!"
KATRI. Sinulla on oikein, lapseni, nämä tyhmät seikkailut eivät saa tärvellä hyvää aamiaistamme. Rakas vaimoni, tehkäämme sovinto. Sovittaakseni itsepintaisuuteni, lahjoitan sinulle yhden näistä saarleista. Valitse! Alfred, minä en tiedä. ALFRED. Valitse! EMMA. Mutta nyt... ALFRED. Valitse, valitse vaan! Tämänkö? Miten se sopii sinulle hyvästi!
'Woi kuinka mielelläni eläisin wielä sinun ja lastemme tähden, mutta en woi kuulitko, isä? sanoin lastemme, waikk'ei meillä ole kuin yksi lapsi elossa, mutta minä lahjoitan sinulle wielä lapsen, ja minä tunnen että se jää elämään, ja heidän tähtensä täytyy sinun myös elää. Kaswata heitä Jumalan pelwossa!
Vastatkaa minun rakkauteeni, niin vannon minä teille, että minä lahjoitan minun saabalaiselle kuningattarelleni sellaisia kuninkaallisia pukuja, että tuo aamu-pukunne, joka teillä nyt on, näyttää niiden rinnalla vain halvan palkka-piian halvalta puvulta. Rakastakaa minua, niin lasken minä jalkainne juureen kaikki minun tavarani, minun henkeni, minun sydämmeni ja koko minun olemukseni!"
Hyvä on, herra de Tréville, sanoi kardinaali, minä pyydän teitä hankkimaan minulle tuon ruokaliinan; minä ompelutan siihen kolme kultaista liljaa ja lahjoitan sen teidän komppaniiallenne lipuksi. Arvoisa herra, sanoi herra de Tréville, se olisi väärin henkivartijoita kohtaan; herra d'Artagnan ei ole minun, vaan herra Desessarts'in komppaniiaa.
"Ei, hyvä veli minulla on." "Niin, sinua kohtaan ehkä." "Sinua kohtaan myöskin." "Ei ole, miksi hän ei sitten myö kirjaa?" "Sen tähden, että hän tahtoo antaa sen minulle." "Antoiko hän sen sinulle? Myötkö sen?" "En myö, Lailaseni, minä en myö sitä, minä lahjoitan sen sinulle." "Lahjoitatko sen minulle? Saanko minä sen? Onko se oleva minun kirjani?
Ensimmäinen vuoro on jo ohitse enkä ole vielä saanut sitä sanotuksi. Mutta onhan vielä kolme vuoroa jälellä. Olen ostanut arpoja minäkin ja lahjoitan ne hänelle. Hän voittaa komean lamppumaton, mutta ei tahdo sitä ottaa. Mutta se on sinun! Ei, ei, en minä ota. Toinen vuoro alkaa. Astun, onneton, hänen helmalleen, ja hän rientää naisten pukuhuoneeseen sitä laittamaan.
"Mitä minä siitä huolin, että te olette ottanut uuden nimen? Mitä huvitusta minulle siitä on, että tiedän, miten korkealle teidän perintönne kohoaapi?" "Teillä on siitä huvitusta," huusi kreivi innossaan, "sillä koko se suuri rikkaus on teidän, totisesti teidän. Minä kreivi Penoël de S:t Audème lahjoitan sen teille."
Minä lahjoitan niitä nuorille ladyille. He panevat niitä albumeihinsa, luulen minä. Ha! ha! ha! Steerforth nauroi sydämellisesti, ja minä nauroin myöskin. "Hyvä, hyvä!" hän sanoi, läjähyttäen vähäisiä polviansa ja seisaalle nousten, "tämä ei ole mitään tointa. Noh, Steerforth, tutkikaamme pohjoisnavan seutuja ja suorittakaamme asia".
Päivän Sana
Muut Etsivät